|
| Kupla on päässyt jännittävään seuraan |
| Tilavuus: | 33 cl |
| Alkoholi: | 8% |
| Valmistusmaa: | Suomi |
| Taustat / historia: | Samaan tapaan kuin Buxtonin sivuilla, ei Pramian sivuillakaan kerrota paljon paskaakaan lafkan tuottamista nesteistä. Sen sijaan saa sivukaupalla lukea muovin ylivertaisuudesta pakkausmateriaalina sekä huikeista logistisista ratkaisuista. Kun minä vierailen alkoholitehtaan sivuilla tai alkoholiravintolassa minua kiinnostaa ensisijaisesti alkoholi! Siitä pitää kuluttajalle kertoa korkealentoisia ja vahvoja mielikuvia nostattavia tarinoita. Ja perinteet. Niitä pitää korostaa vähintään kolminumeroisilla vuosiluvuilla tuettuna vaikka firma olisi pistetty pystyyn viime keväänä. |
| Vapaa kuvaus: | Olin käynyt innoissani iltapäivällä hiplaamassa luukkua ja havainnut sen muovipulloksi. Hieman pettyneenä ja täysin pahaa aavistamattomana olin kuvitellut siellä olevan lentokonekokoinen viini tai sitten jokin huumorisiideri. Kääreitä avatessani ja pullon kaulan paljastuessa Huumori oli kaukana kun huomasin, että sisältö on kirkas. Arvasin heti mikä minua odottaa koska tämä oli traumatisoinut itseni jo vuonna 2009.
Enitenhän tässä juomassa vituttaa sen nimen täysin valheellinen alaotsikko - maustamaton lonkero. Kupla ei liity millään tavalla lonkeroon. Tehoaineena ei ole gini vaan viljaviina eli oikeampi alaotsikko olisikin viinavesi. No, mutta itse maku. Kuudessa vuodessa mikään ei ole muuttunut, edelleen viina maistuu epämiellyttävällä tavalla läpi. Pitäisi melkein järjestää sokkotesti, jossa toisena osapuolena olisi vanha kunnon kossuvissy. Koska Kupla on kuitenkin tarkoitettu sekoituksien pohjaksi päätin itsekin tehdä kolme erilaista makumatkaa. Ensimmäisenä lennätin itseni sitruunan voimalla jonnekin kauas tropiikkiin. Ei mitään kummallista, mutta sitruunatiiviste peittää Kuplan täysin. Siitä pisteet. Toinen testi oli Marlin glögitiiviste, jonka seurauksena syntyi kauniin verenpunaista juomaa. Olin siirtynyt suoraan Transilvaniaan sumun, linnojen ja drakulan pariin. Hieman hassun makuista juomaa, mutta ei varsinaisesti pahaa. Lopuksi oli aika palata suomeen ja mennä jopa astetta syvemmälle, suoraan juurille. Tyrnimehu kiidätti heiveröisen mieleni shamanistiselle matkalle entisaikojen pakanariitteihin, jossa noitarumpua lyödään luunpalalla savuisessa kodassa. Tyrnimehu on sanoinkuvaamattoman jyrkkää tavaraa ja juoma karkaa kaikkien arvosteluasteikkojen ja adjektiivien ulkopuolelle. Kokeilkaa jos uskallatte! |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [ ] EI [X] |
| Tähdet: | * |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti