L22 - Stallhagen Historic Beer 1843

Tilavuus:	37,5cl
Alkoholi:	4,5%
Valmistusmaa:	Suomi
Taustat / historia:	Viimeisestä luukusta kuoriutuu esiin varsinainen yllätys, replikanttiolut! Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään Roy Batty-henkinen sci-fi -tuote, vaan historian hämäristä ponnistava "spontaanihiiva käymisellä tuotettu" olut. Mielenkiintoista. Juomaa panee käsin ahvenanmaalainen Stallhagen-panimo, jonka hieman väsyneen oloisilla nettisivuilla kerrotaan juomasta muun muassa seuraavaa: Stallhagen Historic Beer 1843 on autenttinen rekonstruktio maailman vanhimmasta säilyneestä oluesta. Sukeltajat nostivat Ahvenanmaan saaristossa 1800-luvun alussa uponneesta laivahylystä olutpulloja ja shampanjaa kesällä 2010. Tieteellisten analyysien perusteella Stallhagen on onnistunut avaamaan muinaisen reseptin salat ja valmistuttanut 170 vuotta vanhasta oluesta tuoreen version. Lisäksi sivuilla paljastetaan oluen sisältävän raaka-aineinaan mallasta, vehnää sekä mikro-organismeja, joita ei normaalisti nykyisistä oluista löydy. Noniin. Luukun (Hege ja Jamppa saavat nautittavakseen saman tuotteen) on sponsoroinut merenkävijä Tume. Kiitokset tästä panoksesta hänelle.
Vapaa kuvaus:	Korkki lupsahtaa auki ja nenä työntyy pullon suuaukolle kahmimaan sisäänsä aromeja. Ensimmäinen assosiaatio on etäisesti simaa muistuttava, makea tuoksu. Maistetaan. Tykkään. Juoma on pehmeää, maltillisen aromikasta, kevyen hapokasta ja etäisesti makeaa - ei kovin jännittävän makuista, mutta miellyttävää niellä. Se näyttää ja maistuu sakealta - varmaan ne mikro-organismit - mutta tunnelma on silti raikas. Tämä ei ole mitään rannikoita raiskaavien merirosvojen sahtia, vaan uljaiden amiraalien juomaa. Kyllä ennen oli kaikki paremmin.
Ostaisin itse:	KYLLÄ [X] EI [ ]
Tähdet:	****

L21 - Iisalmi Pale Ale

Tilavuus:	0,5 L
Alkoholi:	4,7%
Valmistusmaa:	Suomi
Taustat / historia:	Juomaa tuottelee OLVI, tämä kaikkien janoisten sankari, jonka kaikki suomalaiset varmasti tuntevat aivan riittävän hyvin. Sivuillaan laitos myöntää, että kyseessä on sen historian ensimmäinen pintahiivatuote. Kirjainyhdistelmä IPA tuo tietysti mieleen luukusta kahdeksan kirkuneen Aarnin, joka nujersi kitkerällä otteellaan allekirjoittaneen lähes täysin. Pelkään pahoin, että samaa on luvassa tälläkin kertaa.
Vapaa kuvaus:	Tölkki rohkeasti auki ja nielemään! Jälleen kerran kitalakeen iskee tämä inha kitkerän katkera maku, joka muistuttaa etäisesti tunnelmaa, joka syntyy greipin kuoria ja tuoreita havuja pureskellessa. Silti maku ei voimakkuudessaan ole erityisen raikas, vaan lähinnä metallinen. Jälkimaku tuntuu suussa inhottavan pistävänä vielä pitkään kulauksen jälkeen. En arvosta. Otetaas taas se lasku, kiitos!
Ostaisin itse:	KYLLÄ [] EI [X ]
Tähdet:	**

L19 - Sheppy's Organic Cider

Maistuu ihan virtsalle. - Annika

Tilavuus:	500ml
Alkoholi:	6.0%
Valmistusmaa:	Englanti
Taustat / historia:	Englantilainen Sheppyn suku on puurtanut maanviljelyn ja siiderin valmistuksen parissa yli 200 vuoden ajan. Jälleen olemme siis perinteiden ja pitkään hiottujen taitojen äärellä. Pullon etiketeissä ja tuotetta valmistavan laitoksen sivuilla toistellaankin sanoja kuten traditio, sukupolvet, orgaaninen ja laatu lukemattomia kertoja. Ainakin he siis itse ovat vaikuttuneita valmistamastaan juomasta. Juoma soveltuu myös vegetaristeille. Hyvä. Kuten edellisen luukun yhteydessä tuli todettua, on oma suhtautumiseni siidereihin ongelmallinen. Kaivettuani tämän pullon esiin käärinliinoistaan, tunnelmat vaihtelivat surullisen huvittuneen ja korvia huumaavan pettymyksen välimaastossa. Ei se mitään. Mennään taas.
Vapaa kuvaus:	Jo kuudes korkki napsahtaa irti tämän ensikertalaisen käsissä ja sihijuoma poreilee pian suussani. Ensivaikutelma on jälleen juoman liiallinen kuivuus yhdistettynä näiden orgaanisten siiderien tunkkaisen eltaantuneeseen makuun, joka tuo mieleen lähinnä bioroskiksen. Tässä kohtaa pyysin Annikalta viranomaisapua ja soin hänenkin maistaa tätä tuotetta. "Maistuu ihan virtsalle. Haisee vähän pöntölle", oli vaimoni täysin vilpitön ja provosoimaton arvio. En tiedä, mistä hänen kokemuksensa virtsan mausta on peräisin. Pullon etiketissä juomaa arvioidaan muun muassa herkullisen raikkaaksi (huomaa jyrkkä kontrasti yllä esitettyyn arvioon), jota tämä ei missään nimessä ole. Tämän tyyliset siiderit ovat maultaan nimenomaan kaikenlaisen raikkauden vastakohtia. Mutta jotta arvio ei menisi täysin epäreiluksi tylytykseksi, todetaan että pullo näyttää ihan kivalta ja neste on voimakasta ja sitä on riittävästi. Juoman lähestyessä loppuaan voi päässään tuntea kaikin puolin mukavan pöhinän, joka luo uskoa allekirjoittaneen kahteen jäljellä olevaan luukkuun.
Ostaisin itse:	KYLLÄ [] EI [X ]
Tähdet:	**

L17 - Oiva kuiva luomu omenasiideri

Tilavuus:	33cl
Alkoholi:	5,2%
Valmistusmaa:	Suomi
Taustat / historia:	"Laitilan Oiva kuiva luomu omenasiideri on aitoa omenaa, sillä mehupitoisuus on hämmästyttävät 105 %. Yhden siiderilitran valmistamiseen on käytetty 12 kokonaista ja yksi haukattu punaposkinen omena. Oiva kuiva luomu omenasiiderin huumaava raikkaus tuottaa nautiskelijalleen miellyttävän elämyksen kerta toisensa jälkeen. Kesän ehdoton suosikki, joka varmistaa auringonpaisteen jatkumisen keskiyöhön saakka. Sopii loistavasti seurustelujuomaksi tai ruokapöytään."   T: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas 1995-2015 Mehupitoisuus 105%. Olen hämmentynyt jo ennen kuin olen ehtinyt juomaan tätä päihdyttävää nestettä.
Vapaa kuvaus:	Sokka irti ja juoma kurkkuun! Ensimmäinen assosiaatio on halpa skumppa. Se ei varmaan ole hyvä. Ei ainakaan kunno hyvä. Alkupohdintojen jälkeen mieleen alkaa nousta myös muistikuvia siideristä, tuosta juomasta, jota en muista juoneeni pitkiin aikoihin. Mahdollisesti vuosiin. Itselleni siideri-nimimerkillä kulkevilla tuotteilla on nykyisin se ongelma, että ne tuppaavat tavallisesti olemaan joko liian makeita, tai, kuten tämä tuote, liian kuivia. Lisäksi erikoismaininnan ansaitsevat siiderit, jotka maistuvat lähinnä kompostilta. Suhteeni siidereihin on siis nykyisin varsin ongelmallinen. Tämä kyseinen siideri on siis mielestäni aavistuksen liian kuiva. Siinä on kuitenkin mukavan omenamaisen otteensa lisäksi hyvät hapot, voltit ja kiva keveys, joten kyllä tämän loppuun asti juo ilman suurempaa ahdistusta tai irvistelyä. En kuitenkaan tilaa toista. Lasku, kiitos.
Ostaisin itse:	KYLLÄ [] EI [X ]
Tähdet:	***

L13 - BOURBON WHISKEY & COLA

Tilavuus:	330ml
Alkoholi:	4.6%
Valmistusmaa:	Yhdistynyt kuningaskunta
Taustat / historia:	Vaikka juoman taustalla olevan Jim Beamin historia vie Yhdysvaltojen Kentuckyn osavaltioon ja siellä 1700-luvun lopulla viinaa polttaneeseen Jacob Beamiin, tämä kyseinen bourbonin ja kolan liitto on tuotettu Yhdistyneessä kuningaskunnassa, tarkemmin Glasgowssa. Itse tölkin tarjoama tietomäärä on surullisen mitään sanomatonta, mutta Jim Beamin sivuilla tietoa löytyy erittäin kattavasti kaikille sitä janoaville. Itse janoan vain tätä juomaa.
Vapaa kuvaus:	Alunperin tölkin nähtyäni mieleni valtasi synkkyys ja taistelumoraalin täydellinen sakkaus, sillä en ole erityisen suuri viskin ystävä. No, ei se mitään. Saatuani suullani ensikosketuksen itse tölkin sisältämään juomaan, olen positiivisesti yllättynyt. Juoma on pehmyttä, kuten piireissä tavataan sanoa, ja molemmat, sekä bourbon että kola, ovat selvästi läsnä. Ei pahaa. Mutta koska en tämänkään juoman myötä muutu erityiseksi viskien ystäväksi, en myöskään mene tästä makukokemuksesta hulluksi, niinkuin piireissä tavataan sanoa. Juoman ehtiessä pidemmälle sen makeus ja toisaalta boubonin voimakas maku alkavat lievästi ällöttämään, eikä tulisi mieleenkään juoda toista samanlaista heti perään. Mutta yksittäin ja sopivalla syötteellä tarjoiltuna tämä on ihan mukavaa vaihtelua esimerkiksi perus ölviin. Kyseessä on siis niin sanottu "ihan kiva juoma".
Ostaisin itse:	KYLLÄ [] EI [X ]
Tähdet:	***

L8 - AARNI

                                                     

"Syvällä metsän siimeksessä aarni vahtii vakavana aarrettaan"

Tilavuus:	330ml
Alkoholi:	6,9%
Valmistusmaa:	Suomi
Taustat / historia:	Noniin. Sitten niin. Pullohan oikein huokuu asennetta ja voimaa. Etiketissä näyttäisi kirkuvan julma aarnikotka, tuo alunperin Lähi-idästä kotoisin oleva, kotkan, leijonan ja toisinaan myös käärmeen ja skorpionin fyysisiä ominaisuuksia yhdistelevä, aarteita vartioiva sekasikiö. Etiketin väritys taas tuo mustuudessaan mieleen lähinnä savun, salmiakin ja hiilen. Teksti kertoo juoman olevan kuitenkin rukiinen ipa; "tuhti, mäntymäisen havuisesti aromihumaloitu ja tiukasti katkeroitu". Tuotteen valmistajan, Panimo Hiiden, melko tyylikkäät, Suomen kansantarustosta ammentavat sivut tarjoavat erilaista tietoa varsin kattavasti. Kyseessä on uusi, vuonna 2013 perustettu jyväskyläläinen käsityöläispanimo, joka omien sanojensa mukaan valmistaa "sellaisia oluita, joita itse haluaisimme juoda". Se on aina kunno hyvä. Kaiken kaikkiaan toiminnan ideana tuntuu olevan nimenomaan omaleimaisten ja Suomen kansantarustoa hyödyntävien juomien paneminen. Ja sitten juodaan.
Vapaa kuvaus:	Tällainen vanhan liiton teeskentelijä innostuu tietysti välittömästi mistä tahansa, missä vain on kuvia aarteita vartioivista taruolennoista. Korkki irti! Ei. Etiketin varoitus "tiukasti katkeroitu" paljastuu välittömästi varsin aiheelliseksi. Aarnin voimakkaan katkera maku on juuri sitä, mitä en osaa oluita niellessä arvostaa. Ja ihan hirveästi muita makuelämyksiä tämä litku ei tarjoakaan. Juomaa siemaillessa katkeraan makuun jossain määrin tottuu, mutta se ei itsessään kanna vielä kovin pitkälle. Suutuntuma on todennäköisesti likipitäen sama, kuin pureskelisi tunnin verran katajan tai muun, mahdollisesti omavalintaisen havupuun havuja. Eli pullon etiketin teksti pitää siis täysin paikkansa ja sitä saa mitä tilaa. Minä en tätä tilaa.
Ostaisin itse:	KYLLÄ [] EI [X ]
Tähdet:	**

L5 - Hoegaarden Wit Blanche

Kuten kuvasta näkee, juojan himot ehtivät nousta niin nopeasti, että niin korkki kuin suurin osa juomastakin olivat jo ehtineet kadota ennenkuin varsinaiseen kuvantamiseen päästiin. Ei se mitään.

Tilavuus:	330ml
Alkoholi:	4,9%
Valmistusmaa:	Belgia
Taustat / historia:	Tuotteella on valmistajansa, Hoegaardenin, kertoman mukaan 500-vuotinen historia. Työtä on tämän juoman eteen paiskittu siis renessanssin ajoista saakka, joten odotukset nousevat väistämättä huikeiksi. Tätä ei mitenkään vähennä se, että valmistajan mukaan juoman lorottelu on kuin laskisi lasiinsa auringon. Aikamoista. Lisäksi annettujen tietojen perusteella oluen maussa vaikuttavat maallisemmat asiat, kuten appelsiinin kuoret, korianteri sekä hilpeiden munkkien Curacaosta mukanansa kuljettamat "yrtit". Lähdetään hörppimään.
Vapaa kuvaus:	On se hyvää. Jo ensipuraisulla huomaa, että tuottetta on väistämättä hiottu satoja vuosia. Maku on pirteä, makea, ja asiasta lukeneena voi aistia ne appelsiinin kuoretkin. Yrteistä en tiedä. Juoma on hauskan poreinen ja raikkaudessaan tuntuisi sopivan hyvin saunakaveriksi tai kesäisille kallioille pussikaljaksi. Kyseessä on selvästi niin sanottu aikuisten jaffa. Aurinkoa en juomassa maista, mutta kyseessä on silti kuvauksen mukainen, aurinkoinen tuote. Tykkään. Tästä on hyvä jatkaa. Antakaa lisää.
Ostaisin itse:	KYLLÄ [X] EI [ ]
Tähdet:	****