Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomi. Näytä kaikki tekstit
lauantai 22. syyskuuta 2018
tiistai 27. joulukuuta 2016
H11-12 Stadin Panimo Belle Saison D´hiver
| Tilavuus: | 33 cl |
| Alkoholi: | 6,5% |
| Valmistusmaa: | Suvilahti, Suomi |
| Taustat / historia: | Panimon sivuilta ei mitään tietoa tästä juomasta volttien yms. lisäksi saa, joten en lähde keksimään niitä itsekään.
|
| Vapaa kuvaus: | Kakkosluukusta esiin putkahti ensi kertaa juoma, jonka pintapuolisella tarkastuksella en pässyt selvyyteen sisällöstä. Etukannessa seisova
printti saati kuvitus ei antanut juurikaan viitteitä päihteen luonteesta. Sanan "saison" ensimmäinen mielleyhtymä vie ranskalaisten siiderien
maailmaan ja patongin katkuista alkuperää tukee myös tekstin yleinen asu. Olisiko tässä Stadin Panimon panema ranskalaistyylinen
maakellarilta haiskahtava siideri? Katseen kääntäminen takakanteen vesittää teorian sillä tuote sisältää ohraa. Se onkin ainoa vihje päihteen
luonteesta, jonka takakannesta saa. Muuten papyrus on täytetty panimosta kertovalla tarinalla. Prosessin parhaaseen osaan eli
sisätutkimukseen siirtyminen tapahtuu siis lähestulkoon täysin sokaistuneessa tilassa, mutta turvallisesti ilman vaaraa sairaalareissusta.
Silmämääräinen liemen tarkastelu pakottaa lainaamaan Jampan Peroni-luukkua: "niukka vaahto ja kusenkeltainen väri", mutta lisäksi huomattavan samea väri. Kielen maku- ja tuntotapit lähettävät aivoihin seuraavia havaintoja: pirtsakka hiilihappo, kevyt ja raikas yleisolemus sekä hieman happamuutta ja enemmän luonnetta kuin rantulagerissa. Tätä voisin sanoa myös kuivaksi, jota Stallhagenin edellinen luukku ei lupauksista huolimatta ollut. Kuusi volttia varmaankin leikkaa juomaa kuivempaan suuntaan. Saisonin syöttäminen Altavistaan paljastaa termin tarkoittavan pintahiivaolutta ja siitä minä näköjään pidän!
P.S. Sillivoileivän kanssa en näin kevyttä juomaa suosittele |
| Ostaisin itse: | Kyllä [X] Ei [ ] |
| Tähdet: | **** |
perjantai 9. joulukuuta 2016
J1-2 - Kyyttö Milk Stout
Rakkaat lukijat,
tervetuloa taas alkoholipainotteisen joulukalenterimme pariin. Kuten Hege viime vuonna totesi
kalenterin rajusta perusluonteesta johtuen koskaan ei aiemmin ole kalenteria saatu hoidettua kahtena peräkkäisenä vuotena putkeen. Asiassa on selvästi auttanut nk. kevennetty palvelus eli sen sijaan, että jokaisella olisi 24 pulloa, tulee pullojen yhteismääräksi 24. Tässä tapauksessa kahdeksan pulloa per feissi.Sanomattakin on siis selvää, että nyt kolmas kerta peräkkäin on jälleen uusi ennätys. Asiassa on selvästi auttanut vielä entisestäänkin kevennetty palvelus: Tällä kertaa pullojen yhteismääräksi tulee vaatimattomat 12 eli neljä pullo per feissi. Kaukaiselta tuntuu nyt vuosi 2007, jolloin arvosteltiin 72 alkoholijuomaa ja yksi koirasäilyke.
Tällä kertaa Jamppa osti juomat Hegelle, Hege Stindelle ja Stinde Jampalle.
Nauttikaa, jos voitte!
Jamppa
| Tilavuus: | 330 ML |
| Alkoholi: | 5,3% VOL |
| Valmistusmaa: | Suomi |
| Taustat / historia: | Oluen puolesta, tylsyyttä vastaan. EST 2013. www.panimohiisi.fi/panimo/ |
| Vapaa kuvaus: | Stinde ei ollut numeroinut luukkuja, joten nappasin summittain yhden. Sisältä paljastui pahaenteinen etiketti: Kyyttö Milk Stout.
Takaetiketti oli jo sellaisenaan aivan AlcoCal-materiaalia: Suoraan sieluusi tapittava tummakylkinen sarvipää saattaa vaikuttaa uhkaavalta. Huoli pois. Kyyttö on lempeän lauhkea laidunmaiden asukki. Suklaisen paahtomaltainen, lakritsijuurella ja laktoosilla liennytetty Milk Stout. Nauti viilennettynä sellaisenaan seurustelun lomassa, jälkiruokana tai suklaisten jälkiruokien kanssa. Kireitä hermoja rentouttamaan yhdessä My Morning Jacketin kanssa. Suodattamaton, pastöroimaton, lisä- ja säilöntäaineeton. Ainesosat: Vesi, ohramallas, laktoosi, humala lakritsijuuri, hiiva.Cool. Ei kun kimppuun. Miellyttävä tuoksu, miellyttävä maku. Vähän mämmimäinen. Olen maistavinani lakritsin, mutta en tiedä olisinko maistanut, jos en olisi tiennyt. Laktoosista en tiedä mitään. Onneksi ei ole laktoosi-intoleranssia. Juotuani hiukan lisää juoma rupeaa vähän tökkimään. Tämä on ehkä juomatyypin, ei kyseisen yksilön ominaisuus. Jälkkärinä tätä voisi juoda yhden, mutta ei enempää. |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [X] EI [X] |
| Tähdet: | *** |
maanantai 21. joulukuuta 2015
L21 - Iisalmi Pale Ale
|
|
| Tilavuus: | 0,5 L |
| Alkoholi: | 4,7% |
| Valmistusmaa: | Suomi |
| Taustat / historia: | Juomaa tuottelee OLVI, tämä kaikkien janoisten sankari, jonka kaikki suomalaiset varmasti tuntevat aivan riittävän hyvin. Sivuillaan laitos myöntää, että kyseessä on sen historian ensimmäinen pintahiivatuote. Kirjainyhdistelmä IPA tuo tietysti mieleen luukusta kahdeksan kirkuneen Aarnin, joka nujersi kitkerällä otteellaan allekirjoittaneen lähes täysin. Pelkään pahoin, että samaa on luvassa tälläkin kertaa. |
| Vapaa kuvaus: | Tölkki rohkeasti auki ja nielemään! Jälleen kerran kitalakeen iskee tämä inha kitkerän katkera maku, joka muistuttaa etäisesti tunnelmaa, joka syntyy greipin kuoria ja tuoreita havuja pureskellessa. Silti maku ei voimakkuudessaan ole erityisen raikas, vaan lähinnä metallinen. Jälkimaku tuntuu suussa inhottavan pistävänä vielä pitkään kulauksen jälkeen. En arvosta. Otetaas taas se lasku, kiitos! |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [] EI [X ] |
| Tähdet: | ** |
perjantai 18. joulukuuta 2015
H16 - Brewer´s Special Winter Special
| Tilavuus: | 330 ml |
| Alkoholi: | 4,7% |
| Valmistusmaa: | Suomi |
| Taustat / historia: | Saimaan panimon lokaatio voidaan jäljittää hyvin helposti pulloa pyöräyttämällä Päämaja-kaupunkiin eli Mikkeliin. Tehdas sylkeekin linjastolta Marsalkka-olutta, jota on nykyään saatavilla pienistäkin kaupoista, kiitos Hartwallin kanssa tehdyn jakelusopimuksen. Wiki tiesi jännästi kertoa, että kun YLE:n masinoima "musta marsalkka" gate oli päällä oli oluissa selvä myyntipiikki. Marsalkkaa on arvioitu kalenterissakin kahden asijantuntijan voimalla vuonna 2007. Panimo on pannut myös munkitkin panemaan ja näin on syntynyt maailman ainoa ortodoksiluostariolut. Vahvuus on 7,5% eli jos he ovat yhtään samoilla linjoilla Belgialaisten virkaveljiensä kanssa on kyseessä erikoistilaisuuksiin, kuten uusien alttaripoikien saapumiseen, suunnattu juhlaolut. |
| Vapaa kuvaus: | Pullo oli niin kovin jouluisen ja spekiaalin oloinen, että intouduin hieman ehostamaan sitä kuvaa varten. Jano on perjantaina kova eikä mennyt kauaa kuin korkki oli kammettu pois sijoiltaan. Ensihenkoset saavat silmät laajenemaan kertaheitosta. Tuoksu on todella villi; päällimmäisenä on lakritsi ja anis. WTF?! Rupesin maanisesti tihrustamaan etikettiä ja sieltä löytyikin varsin mittava lista käytetyistä raaka-ainesta. Häkeltyneenä rupesin imemään juomaa sisuksiini. Maku on hämmentävä kuin Pekka Airaksisen säveltaide, joka sattumalta juuri soi taustalla. Karvautta, lakua, paahteisuutta, hedelmää, mausteita... Suhteellisen skitsofreenisiä fiiliksiä herää, mutta kyllä tämä on hyvää on. Ohessa on pullosta löytynyt lista, jonka avulla voi kuvitella millainen makujen kavalkadi marssitetaan suuhun tämän oluen myötä:
P.S. Vuonna 2007 Marsalkat olivat vielä perusmallisessa kaljapullossa, mutta nykyään ilmeisesti käytetään samaa pullomallia kuin tässä joulupullossakin. Tosin varmaankin Hartwallin mukaantulon jälkeen tölkkien käyttö on lisääntynyt eksponentiaalisesti. |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [X] EI [ ] |
| Tähdet: | **** |

Painomoa googlatessa lävähti esiin kuvausauton masentava visio tehtaasta
tiistai 15. joulukuuta 2015
J14 - Siperia Imperial Stout
Siperian kyyti...
| Tilavuus: | 0,33 l |
| Alkoholi: | 8 t-% |
| Valmistusmaa: | Suomi |
| Taustat / historia: | Plevna on Tamperelainen panimoravintola, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1994 alkaen. Nettisivujen mukaan puitteet ovat Finlaysonin rautaportilla varsin muhkeat. Talon oluet pannaan 1400-luvun lopulta peräisin olevan saksalaisen puhtaussäädöksen mukaisesti. Valmistuksessa käytetään vain suomalaista mallasohraa, saksalaista ja tsekkiläistä humalaa, kulloinkin parhaan käymistuloksen antavaa hiivaa ja puhdasta vettä. Ilmeisesti tuotteet ovat vielä täysin lisäaineettomia. |
| Vapaa kuvaus: | Eilen kirjoittelin puhtaaksi aikaisemmin kirjoittelemiani muistiinpanoja. Mietin, että pitäisikö juoda samalla yksi luukku. Avasin varovasti kääreen. Apua kahdeksan volttinen pahaenteinen stoutti. Takaisin jääkaappiin. Tänään päätin rohkaistua. Kaadoin juoman poikkeuksellisesti tuoppiin. Hieno vaahto. Aika voimakas tuoksu. Tässä on kyllä voltteja. Maaginen ensipuraisu. Hyvää. Varsin erinomaista. Omasta mielestäni voisi toimia hieman paremmin, jos voltteja olisi vähemmän. Nyt asia juodessa hieman häiritsi. Mutta hyvää näinkin. Annettuani tähdet rupesin pälyilemään Plevnan nettisivuja. Kirottua. Erä Vuoden parhaaksi olueksi valittua Siperia Imperial Stoutia saatavana Alkosta 16.11. Alkaen. Varmista myymäläkohtainen saatavuus Alkon nettisivujen kautta. Annoin vielä yhden tähden päälle. Ja itseasiassa juoman hieman lämmettyä maku vain parani ja tasapainottui. Ymmärrän kyllä, jos joku tälle täydet viisi tähteä haluaa antaa. |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [] EI [X ] |
| Tähdet: | **** |
maanantai 14. joulukuuta 2015
J10 - Savuruis
| Tilavuus: | 0,33 l |
| Alkoholi: | 6,5 t-% |
| Valmistusmaa: | Suomi |
| Taustat / historia: | Stadin panimo on lukuisia palkintoja voittanut mikropanimo, joka on valmistanut viidentoista vuoden toiminta-aikana jo yli 500 erilaista olutta. And this is definitely one of them! Stadin panimon savumaltaisessa portterissa on runsas savuisen tervainen aromi, sekä täyteläinen, rukiisen paahteinen ja kahvisen suklainen maku. |
| Vapaa kuvaus: | Savu pomppaa heti silmille. Ja bonusta tulee hienosta etiketistä. Hmm… tosi oudon makuista. Siis mitä? Tämä on varmasti tosi laadukasta, mutta… Ainoa asia minkä saan hehkuviinin vaikutuksen alaisena kirjoitettua paperille on erikoista. Siis tosi tosi erikoista. Annoin Iolandan maistaa, mutta hän tyytyi vain haistamaan, ja sanoi: ”mamma mia, nyt oksennan.” Noh, ihan niin pahaa juoma ei kuitenkaan ollut. Outoa vain. Siis ei pahaa – pelkästään outoa. Tulikohan se jo selväksi!? Bonusta tulee siitä, että nimen lupaamat savu ja ruis todella maistuivat. En kyllä silti anna kovin hyvää arvosanaa. |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [] EI [X ] |
| Tähdet: | *½ |
Tunnisteet:
Jamppa,
Portteri,
Ruis,
Stadin panimo,
Suomi
J9 - Hehkuviini
| Tilavuus: | noin 2,5dl |
| Alkoholi: | 22 t-% |
| Valmistusmaa: | Suomi |
| Taustat / historia: | Wikipedia tietää, kertoa että.. Hehkuviini eli Jouluhehku on suomalainen väkevä viini, jota käytetään glöginä. Hehkuviinin kehitti 1950-luvulla Alkon tuotantoinsinööri DI Veikko Ollilainen. Se oli kotimainen vastine siihen asti ulkomailta tuoduille lämmitettäville viineille. Juomasta tuli varsin suosittu, mutta jo varhain tehtiin päätös, että hehkuviiniä valmistetaan vain vuoden lopussa lyhyt ajanjakso kerrallaan. Tuote saatiin kauppoihin jouluksi ja poistui taas vuodeksi joulunpyhien päätyttyä. Nykyään Hehkuviiniä saa kuitenkin ympäri vuoden Alkoista. Hehkuviini on eräs vanhimpia kotimaisia edelleen tuotannossa olevia viinituotteita. Hehkuviinin nimi tulee tietysti glühweinistä. |
| Vapaa kuvaus: | Aika etova, mutta silti hieman jouluinen. Hehkuviinin haju siis – kylmänä. Tämäkin juoma päätyi Lappeenrantaan asti, mutta toin sen sieltä takaisin. Lämmitin juomaa Hegen oppien mukaan aivan tappiin saakka, mutta en antanut kiehua. Auts, miten kuumaa. Ja miten pahaa! Rusina maistui läpi oudolla tavalla. Pitikö tätä blandata johonkin? Juonko nyt tiivistettyä punaviinimehua? Örr.. [irvistys]… Jumalaare. Tästä juomasta on kyllä ollut puhetta, mutta en kyllä odottanut ihan tällaista. Kun juoma viileni, siitä tuli varsin juotavaa. Siis sellaista, että sitä pystyy juomaan. Ehkä siitä yksi tähti. Jk. Luin juoman voltit vasta paria päivää myöhemmin. Ihmekkös, että kolisi päässä varsinkin kuin nautin vielä seuraavan luukuun samalla kertaa. |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [] EI [X ] |
| Tähdet: | * |
sunnuntai 13. joulukuuta 2015
L8 - AARNI
| "Syvällä metsän siimeksessä aarni vahtii vakavana aarrettaan" |
| Tilavuus: | 330ml |
| Alkoholi: | 6,9% |
| Valmistusmaa: | Suomi |
| Taustat / historia: | Noniin. Sitten niin. Pullohan oikein huokuu asennetta ja voimaa. Etiketissä näyttäisi kirkuvan julma aarnikotka, tuo alunperin Lähi-idästä kotoisin oleva, kotkan, leijonan ja toisinaan myös käärmeen ja skorpionin fyysisiä ominaisuuksia yhdistelevä, aarteita vartioiva sekasikiö. Etiketin väritys taas tuo mustuudessaan mieleen lähinnä savun, salmiakin ja hiilen. Teksti kertoo juoman olevan kuitenkin rukiinen ipa; "tuhti, mäntymäisen havuisesti aromihumaloitu ja tiukasti katkeroitu". Tuotteen valmistajan, Panimo Hiiden, melko tyylikkäät, Suomen kansantarustosta ammentavat sivut tarjoavat erilaista tietoa varsin kattavasti. Kyseessä on uusi, vuonna 2013 perustettu jyväskyläläinen käsityöläispanimo, joka omien sanojensa mukaan valmistaa "sellaisia oluita, joita itse haluaisimme juoda". Se on aina kunno hyvä. Kaiken kaikkiaan toiminnan ideana tuntuu olevan nimenomaan omaleimaisten ja Suomen kansantarustoa hyödyntävien juomien paneminen. Ja sitten juodaan. |
| Vapaa kuvaus: | Tällainen vanhan liiton teeskentelijä innostuu tietysti välittömästi mistä tahansa, missä vain on kuvia aarteita vartioivista taruolennoista. Korkki irti! Ei. Etiketin varoitus "tiukasti katkeroitu" paljastuu välittömästi varsin aiheelliseksi. Aarnin voimakkaan katkera maku on juuri sitä, mitä en osaa oluita niellessä arvostaa. Ja ihan hirveästi muita makuelämyksiä tämä litku ei tarjoakaan. Juomaa siemaillessa katkeraan makuun jossain määrin tottuu, mutta se ei itsessään kanna vielä kovin pitkälle. Suutuntuma on todennäköisesti likipitäen sama, kuin pureskelisi tunnin verran katajan tai muun, mahdollisesti omavalintaisen havupuun havuja. Eli pullon etiketin teksti pitää siis täysin paikkansa ja sitä saa mitä tilaa. Minä en tätä tilaa. |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [] EI [X ] |
| Tähdet: | ** |
H7 - Prykmestar Jouluolut
Artesaaniolut on pakattu käsityöartesaanin kustomoimaan kääreeseen
| Tilavuus: | 50 cl |
| Alkoholi: | 4,5% |
| Valmistusmaa: | Suomi |
| Taustat / historia: | Heti kättelyyn VASP lupaa panimon www-osoitteena räyhäkkää meininkiä ja etiketin goottifontti tukee teemaa. Varsinaiselta nimeltään lafka on Vakka-Suomen Panimo, jonka KAIKKI tuotteet on suunnitellut panimomestari Jani Vilpas. Mieletön vastuu on Janille napsahtanut. Jostain syystä kaikki panimon tuotteet kantavat nimeä Prykmestar. Enempää ei aiheesta netistä tihkunut kuin, että nimellä kunnioitetaan uusikaupunkilaista panoperinnettä. Ja eipä siinä, saksalaishenkinen nimi Prykmestar sopii paremmin kuin hyvin kun puhutaan panemisesta. Itse panimo on pieni eikä tuota sarjana ns. rantulaagereita vaan keskittyy erilaisiin erikoisoluihin. Sehän passaa! |
| Vapaa kuvaus: | Ensipuraisulla jouluolut yllättää isosti. Hyvin vähän lihaan sortuneena vietetyt viime vuoden eivät näköjään ole pyyhkineet pois muutaman vuosikymmenen kestänyttä pekonista nautiskelua. Välitön ja ensimmäinen assosioaatio juoman valuessa kielelle onkin ameriikan pekoni! Sviiiiks sviiks! Olin täysin etukäteen tietämätön, että kyseessä on niinkin yllättävä tuote kuin savuolut, joten yllätysmomentti oli melkoinen. Ei kai jouluoluet kovin usein sellaisia ole. Savun eli pekonin ohella maku on hieman makeahko ja paahteinen, mutta valmistajan mainostamaa runsasta humalointia en kyennyt makureseptoreillani havaitsemaan. Kaikenkaikkiaan varsin maukas ja persoonallinen tuttavuus. Tattista vaan ja viisi tähteä! |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [X] EI [ ] |
| Tähdet: | ***** |
Tunnisteet:
Hege,
Jouluolut,
Lager,
Suomi,
Vakka-Suomen Panimo
lauantai 12. joulukuuta 2015
H6 - Kupla - maustamaton lonkero
|
| Kupla on päässyt jännittävään seuraan |
| Tilavuus: | 33 cl |
| Alkoholi: | 8% |
| Valmistusmaa: | Suomi |
| Taustat / historia: | Samaan tapaan kuin Buxtonin sivuilla, ei Pramian sivuillakaan kerrota paljon paskaakaan lafkan tuottamista nesteistä. Sen sijaan saa sivukaupalla lukea muovin ylivertaisuudesta pakkausmateriaalina sekä huikeista logistisista ratkaisuista. Kun minä vierailen alkoholitehtaan sivuilla tai alkoholiravintolassa minua kiinnostaa ensisijaisesti alkoholi! Siitä pitää kuluttajalle kertoa korkealentoisia ja vahvoja mielikuvia nostattavia tarinoita. Ja perinteet. Niitä pitää korostaa vähintään kolminumeroisilla vuosiluvuilla tuettuna vaikka firma olisi pistetty pystyyn viime keväänä. |
| Vapaa kuvaus: | Olin käynyt innoissani iltapäivällä hiplaamassa luukkua ja havainnut sen muovipulloksi. Hieman pettyneenä ja täysin pahaa aavistamattomana olin kuvitellut siellä olevan lentokonekokoinen viini tai sitten jokin huumorisiideri. Kääreitä avatessani ja pullon kaulan paljastuessa Huumori oli kaukana kun huomasin, että sisältö on kirkas. Arvasin heti mikä minua odottaa koska tämä oli traumatisoinut itseni jo vuonna 2009.
Enitenhän tässä juomassa vituttaa sen nimen täysin valheellinen alaotsikko - maustamaton lonkero. Kupla ei liity millään tavalla lonkeroon. Tehoaineena ei ole gini vaan viljaviina eli oikeampi alaotsikko olisikin viinavesi. No, mutta itse maku. Kuudessa vuodessa mikään ei ole muuttunut, edelleen viina maistuu epämiellyttävällä tavalla läpi. Pitäisi melkein järjestää sokkotesti, jossa toisena osapuolena olisi vanha kunnon kossuvissy. Koska Kupla on kuitenkin tarkoitettu sekoituksien pohjaksi päätin itsekin tehdä kolme erilaista makumatkaa. Ensimmäisenä lennätin itseni sitruunan voimalla jonnekin kauas tropiikkiin. Ei mitään kummallista, mutta sitruunatiiviste peittää Kuplan täysin. Siitä pisteet. Toinen testi oli Marlin glögitiiviste, jonka seurauksena syntyi kauniin verenpunaista juomaa. Olin siirtynyt suoraan Transilvaniaan sumun, linnojen ja drakulan pariin. Hieman hassun makuista juomaa, mutta ei varsinaisesti pahaa. Lopuksi oli aika palata suomeen ja mennä jopa astetta syvemmälle, suoraan juurille. Tyrnimehu kiidätti heiveröisen mieleni shamanistiselle matkalle entisaikojen pakanariitteihin, jossa noitarumpua lyödään luunpalalla savuisessa kodassa. Tyrnimehu on sanoinkuvaamattoman jyrkkää tavaraa ja juoma karkaa kaikkien arvosteluasteikkojen ja adjektiivien ulkopuolelle. Kokeilkaa jos uskallatte! |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [ ] EI [X] |
| Tähdet: | * |
tiistai 8. joulukuuta 2015
H1 - Amerikan serkku
Minulla on ilo ja kunnia korkata kymmenvuotiskalenterin ensimmäinen luukku! Merkkivuoden lisäksi historiaa tehdään myös toisella saralla: kalenterin rajusta perusluonteesta johtuen koskaan ei aiemmin ole kalenteria saatu hoidettua kahtena peräkkäisenä vuotena putkeen. Asiassa on selvästi auttanut nk. kevennetty palvelus eli sen sijaan, että jokaisella olisi 24 pulloa, tulee pullojen yhteismääräksi 24. Tässä tapauksessa kahdeksan pulloa per feissi. Nytkin kalenteriin piti värvätä uusi kirjoittaja, jotta vakionaamojen maksat ei rasvoitu liikaa.
| Tilavuus: | 50 cl |
| Alkoholi: | 4,5% |
| Valmistusmaa: | Suomi |
| Taustat / historia: | Luukun käärimiseen ei ollut käytetty rahvaanomaista sanomalehtipaperia vaan mitä hienointa aikakausilehtipaperia, jota oli vielä koristeltu uniikeilla piirroksilla. Pienen kääreen närsimisen jälkeen pullo oli edessäni. Etiketti oli painettu suoraan lasiin ja heti kävi selväksi että kyseessä on kotimainen, mutta jenkkityylisesti humaloitu olut. Panimon nimeä yritin epätoivonvimmalla tavata, mutta huonolla menestyksellä. Kun lopulta lunttasin takaa selkokielisen käännöksen, muuttui epätoivo sekunnin murto-osassa puhtaaksi hurmioksi. Rekolan panimo! Nuoruusvuoteni Korsossa viettäneenä luulin saaneeni eteeni mitä enemmissä määrin lähioluen. Saatoin jo maistaa Hanalan joen huulillani. Tätä hurmiota ei tosin kestänyt kuin 1-2 sekuntia kun murskaava pettymys valtaa mielen kun huomasin, että kyseessä on nk. vähäisempi rekola, joka löytyy Fiskarsista. Harvoin sitä ihminen käy muutamassa sekunnissa näin rajua tunteiden kirjoa läpi. Vähäisempien rekoloiden taustoja en rupea sen enempää selvittelemään... |
| Vapaa kuvaus: | Marginaalipaskan majatalon eli musiikin lahjan soidessa taustalla ehdin hetken silmäillä pulloa kuvaamisen yhteydessä ja pohdiskelin siinä, että mahtaako etelävaltioille uskolliseen tyyliin serkumpi olla herkumpi. Kuten nimestä voi jo arvata hallitsee tämän juoman sielunmaisemaa HKL:n bussikuskimainen karaktääri eli happamuus, ei onneksi kuitenkaan liiallinen vaan Kreivi Splattensteinin sanoin: "juuri sopivaa". Ennakko-odotuksena oli hieman makeampi tuote ja uskon sokerin pihtauksen seurauksena suutuntuman saaneen tiettyä keveyttä, ehkä jopa saippuavaahtomaisuutta. Ensimmäisestä luukusta paljastui varsin kelpo-olut, tästä on hyvä lähteä rakentamaan jatkoa. |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [X] EI [ ] |
| Tähdet: | **** |
torstai 11. joulukuuta 2014
H9 - Stadin Panimo American Barley Wine
| Tilavuus | 0,33 l | |
| Alkoholi | ALK 8,0 TIL.-% | |
| IBU | 60 | |
| Maa | Hesa | |
| Taustat / historia | "Stadin Panimon pitkään kypsytetyssä, täyteläisen
maltaisessa vaaleassa ohraviinioluessa on amerikkalaisten käpyhumalten
runsas aromi sekä katkera maku. Käsintehty, hopback-aromihumaloitu ja
pullokäyvä täysmallaspintahiivaolut." Etiketissä "Barely Wine" herättää varmasti suuressa yleisössä mielenkiintoa, mutta valitettavasti se ei liity oikeastaan mitenkään muuten viiniin kuin, että voltteja on saman suuntaisesti. Selkokielisesti ilmaistuna kyseessä on vahva ale ja "american" viittaa roimaan jenkkityyliseen humalointiin. No tietysti pulossa parantuminen on joillekin viineille tyypillinen ominaisuus. | |
| Vapaa kuvaus | Olin täysin ekstaasin vallassa (en kirjaimellisesti) saadessani feissin eteen Stadin Panimon tuotteen. Kalenteri oli omalta osaltani alkanut saman panimon erinomaisissa viiden tähden tunnelmissa, joten oli syytä olettaa linjan jatkuvan yhtä kunniakkaissa merkeissä. Vaan eipä ole luulo tiedon väärti. Ensisiemauksella mielen valtaa kauhistuminen mielettömästä karvaudesta ja happamuudesta, joka on etiketissä mainittujen käpyhumalten syytä. Periaatteessa tässä olisi vaikka mitä hienoja hedelmäisiä ja meripihkaisia aromeja, mutta kaiken pilaa täysin käsistä lähtenyt humalointi. Kyseessä on periaatteessa sama tilanne kuin yrittäisi nautiskella kivisuunissa huolella tehtyä ja buffalomozzarellalla aateloitua margherita pizzaa, mutta samaan aikaan ravitsemusliikkeen FSB-henkinen järjestyksenvalvoja suihkuttaa OC:ta suoraan feissiin. Eihän niin voi mitään nauttia! | |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [ ] EI [X] | |
| Tähdet: | *½ |
Tunnisteet:
Barley Wine,
Hege,
Jenkkihumaloitu,
Stadin panimo,
Suomi
lauantai 6. joulukuuta 2014
H1 - Stadin Panimo Ultimator
| Tilavuus | 330 ml |
| Alkoholi | 8,0% |
| Maa | Stadi |
| Vapaa kuvaus | Mahtava sattuma, että päivänä, jona juhlistamme kukin tahollamme suomen itsepäisyyttä, luukusta ilmaantuu kotimainen olut. Tuotantomaan ohella nimi herättää kunnioitusta. Ultimator on lienee paras nimi oluelle samaan tapaan kuin Nuclear Führer on bändille! Tyyppinä tuplapukki herätti heti kättelyssä pelonsekaista kunnioitusta koska jo prosentteja tiiraamatta tiesin, että tämä tulee vaikuttamaan tajuntaan vakavalla tavalla. En oikeastaan edes muistanut mitä tuplapukin tulisi olla, mutta nolaan tässä julkisesti itseni koska sokkotestissä olisin voinut vaikka vannoa, että kyseessä on jonkin tyyppinen ale. Maku on samettisen pehmeä ja makeahko, sopivan hapan ja katkera eli juuri sopivaa tavaraa stadilaiselle tuffikselle! Koska pidän suuresti aleista, ja näköjään myös tuplapukeista, on ilo rikkoa viiden vuoden yksinäisyys viidellä tähdellä. |
| Taustat / historia | Stadin panimo toimii Suvilahdessa eli kyseessä on mitä väkevimmällä tavalla lähiolut. Toivoa saattaa, että se ei ole kiertänyt jossain kaukana inexin logistiikan kautta. Panimo kerskailee etiketissä, samaan tapaa kuin karkeaääniset äijät Korson paikallisissa, panneensa olemassa olonsa aika jo yli 500 erilaista yksilöä. Bock on voimakas pohjahiivaolut ja peräisin Saksalaisesta Einbeckin kaupungista. Ja kun kyseessä on tuplapukki, viitataan tällä siihen, että alkuperäinen pukki on jäänyt toiseksi tämän uuden ja väkevämmän version taakse. |
| Ostaisinko | KYLLÄ [X] EI [ ] |
| Tähdet | ***** |
perjantai 25. joulukuuta 2009
H24 - Sinebrychoff Jouluolut

| Tilavuus | 33 cl | |
| Alkoholi | 6,0% | |
| Maa | Suomi | |
| Taustat / historia | Edesmennyt olutguru Michael Jackson määritteli Suuressa Olutkirjassaan (Gummerus 1991) Sinebrychoffin Jouluoluen näin: "Jouluolut on väriltään kullanruskean punainen, rakenteeltaan tiukan keskivahva, maultaan puhdas. Siinä on mukava yhdistelmä mallasmaisuutta ja pehmeää humalan karaktääriä".Saazer-humala antaa mahonginväriselle oluelle hienostuneen aromin. | |
| Vapaa kuvaus | Silmäni laajentuivat kauhusta kun vika luukku oli keskaria ja joulusellaista. Yleensähän tämän tyyppiset litkut ovat aivan luokattomia oman muistikuvani mukaan. Onko tämä jotain sairasta huumoria kun korkissa ja kaulassa vielä toivotetaan hyvää joulua. Tekee mieli toivottaa luukun antajalle pahaa joulua. Onni onnettomuudessa ja onneksi joulun kliimaksi on jo ohi ja ollaan jo joulupäivässä. Tarkempi tarkastelu paljastaa että kyseessä onkin entisen IV-veroluokan vahvuista olutta eli tilavuusprosentti on niinkin korkea kuin 6,0%. Siitä ennakkoplussat. Tuoksu on maltainen ja humalainen. Ensipuraisu osoittaa heti että pelot olivat turhia. Maku on takakannen lupausten mukaan pehmeä ja täyteläinen, eikä juomaa ole rankaloitu humalalla liiaksi vaikka tuoksu antoi viitteitä siihen suuntaan. Maussa on mielyttävä paahteisuus ja aavistus makeutta, jota humalan tuoma kevyt kitkeryys sekä hiilihappoisuus leikkaavat mukavasti. Oli ihan pakko kaataa tilkka lasiin, että juoman väri ja lopullinen olemus selviävät, vaikka muuten joinkin jouluoluen pullosta. Oliko luukun ostajalle käynyt moka kun sisältö olikin laadukasta tavaraa? Hyvin varmasti kyllä. Toivotan Jampalle ja Stindelle pahaa joulua. Olette rikkoneet velvollisuutenne joulukalenterin pyhiä periaatteita vastaan. Isänmaanne, Alko, minä, eikä kukaan muukaan kaipaa enää teitä. Tehkää palvelus ja muuttakaa vaikka ruotsiin. | |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [X] EI [ ] | |
| Tähdet: | **** |
perjantai 18. joulukuuta 2009
H17 - Sinebrychoff Velvet
| Tilavuus | 33 cl | |
| Alkoholi | 4,7% | |
| Maa | Suomi | |
| Taustat / historia | "Sinebrychoff (Carlsberg) Velvet on runsaasti humaloitu, paahtuneen maltainen pintahiivaolut. Se on laadukas, erittäin tumma olut, jonka samettinen maku jää mieleen." | |
| Vapaa kuvaus | Ihan ensinäkin juomisen ajaksi oli syytä laittaa soimaan juoman nimikkobändin hengentuotetta. Revolvereja ei kuitenkaan ollut vielä tarvetta kaivaa esiin: "mutta jos tulee joku muu". Mutta mutta, juoma sinänsä on kevyt pettymys. Takakannessa hehkutetaan Velvetin olevan runsaasti humaloitu, mutta vielä mitä, lupauksen mukaan tuote on varsin pehmeää eikä siihen yhtälöön kuulu runsas humalointi. Tai minkä lie alle saatu peitettyä jos sitä nyt runsaasti sattuisi olemaan. Kyseessä on pintahiivaolut, joten se voitanee laskea aleksi. En muista koskaan maistaneeni näin pehmeää alea. Ehkä sen vuoksi alajaotteluksi voitaisiin valita Mild. Velvet on ihan jees, mutta sitä vaivaa tietty löysä ja epäryhdikäs olemus. Enemmän suoraselkäisyyttä vaadin minä! Enemmällä paahteisudella sekä humalalla olisi päästy pidemmälle omassa suussani. Mutta oluen tekijät ovat onnistuneet heille annetussa tehtävässä: tehkää samettisen pehmeä olut. En lähtisi ostamaan koska löytyy lukemattomia ulkomaisia tuotteita, jotka tyydyttävät tumman oluen janon paremmin. | |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [ ] EI [X] | |
| Tähdet: | *** |
maanantai 14. joulukuuta 2009
H13 - Kupla - maustamaton lonkero

| Tilavuus | 0,33 l | |
| Alkoholi | 8,0% | |
| Maa | Suomi, valitettavasti | |
| Taustat / historia | Kupla on tehty kahta asiaa silmällä pitäen. Ensinäkin markinnoinnissa tuodaan vahvasti esille juoman vähäinen energiapitoisuus. Toinen on tietysti kuplan maustaminen omassa kotikeittiössä. Pahasta ei ole varmaankaan massasta erottuminen. Juoma on "valmistettu hiilihapotetusta viljaviinasta sekä lähdevedestä". | |
| Vapaa kuvaus | Kupla vaikuttaa teoriassa ja päälepäin semihyvältä idealta. Ensihörppy on kuitenkin selkeästi viinaisen etanolinen, mutta onneksi kuiva. Koitin sekoittaa kuplaa siniseen curacaoon, mutta lopputulos oli fiasko. Maku on selkeän viinainen ja vain paha. En edes saanut sekoitetta kokonaan juotua. Täytyy Kuplan puolustukseksi sanoa, että ehkä vika saattaa olla curacaossa. Se saattaa olla huomattavan vanhaa. Ei tule käytettyä... koskaan. Seuraavana testissä oli Pisang Ambon. Tuloksena oli jo "ihan ok" juoma, mutta ei oikein kuitenkaan uppoa. Kun haluan tehdä drinkkejä, en todellakaan osta hiilihapotettua viinaa vaan teen sekoitteet alusta saakkaa itse, jolloin kaikki saadaan säädettyä oikeaksi alusta saakka. Jos on esim. ryssinyt töissä kunnollaa niin voi haluta jatkaa ilalla samaa linjaa ja juoda vodka-pohjaista restointijuomaa. Sehän ei tällaisella valmiilla seoksella onnistu. No, Pramia on muutenkin jo näyttänyt kyntensä älyvapaiden tuotteiden luojana eikä Kupla tee poikkeusta. | |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [ ] EI [X] | |
| Tähdet: | * |
sunnuntai 13. joulukuuta 2009
H11 - Laitilan Brändy Long Drink

| Tilavuus | 1/3 l | |
| Alkoholi | 5,5% | |
| Maa | Suomi | |
| Taustat / historia | Laitilan Brandy Long Drink on valmistettu aidoista raaka-aineista. Huolellisen testausrupeaman seurauksena löytyi juomaan sopivan pehmeä brandy. Pehmeäkin brandy yksinään on kuitenkin niin vahva-arominen tisle, että sen särmää leikkaamaan tarvittiin parasta saatavilla olevaa suomalaista väkiviinaa. Kun tämä "leikattu brandy" laimennettiin perinteisellä tammitynnyrikypsytetyllä hedelmäjuomalla, saatiin aikaan raikas, harmoninen ja jalo juoma, joka Laitilan Brandy Long Drinkiksi ristittiin. EU:n päätöksellä 20.5.2009 jälkeen pakatut juomasekoitukset eivät saa sisältää sanoja brandy, gin ja whiskey. Tämän vuoksi nykyään myytävät brandy-lonkut ovatkin varustettu ä-pisteillä. Kuinkahan tuo vaikuttaa normilonkkujen tuotenimiin? Minä eikä kukaan uskova hyväksy jos vakiintuneen paikan saavuttaneiden klassikkojuomien nimiä pitää ruveta muuttamaan! | |
| vapaa kuvaus | Tunteet olivat pelonsekaiset ja ristiriitaiset saadessani Laitilan tuotteen eteeni. Laitilan nimi tuo mieleen monet retrohenkiset tuotteet, joita myydään vahvasti mielikuvilla. Toinen epäilyttävä seikka oli brandy. En ole kyseisen juoman ystävä. Eikö sitä muutenkin juoda kun ollaan eläkkeellä? Toisaalta taustat olivat lupaus paremmasta, olihan kyseessä toinen alkuperäisistä vuoden 1952 lonkeroista. No, tuoksu ja maku ovat pommacisia eikä pelottavasta brandyn aromista ole tietoakaan sen negatiivisessä mielessä. Yllättävän pehmeä maku! Harmi vain että liian makea. Normaalien lonkkujen makeuden vastapainona on ginin tuoma karvaus, mutta vastaavaa vastavoimaa ei tästä löydy. Ehkä se pelkäämäni brandyn maku voisi olla hieman tiukempi. Laitilan rinnalla olisi hyvä päästä maistelemaan pommacia vertailun vuoksi koska ulkomuistista tämä on yllättävänkin lähellä laimentajaansa, joka saattaa olla jopa vähemmän makeaa. P.S. Laitilan sivut ovat edelleen erittäin hapokkaat fläsh-pörinät, joilta on erittäin vaikea löytää edes listaa firman tuotteista. En pitänyt kaksi vuotta sitte enkä pidä vieläkään. | |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [ ] EI [X] | |
| Tähdet: | **½ |
H10 - Sinebrychoff Porter


| Tilavuus | 11.2 FL.OZ | |
| Alkoholi | 7,2% | |
| Maa | Suomi | |
| Taustat / historia | Juoman juuret ovat jossain hämyisillä 1800-luvun Lontoon kaduilla, joilla myös itse Jack The Ripper toteutti itseään. Ehkä jopa porter-päissään. Porter, josta myös käytetään toisinaan nimeä London Porter, on Ale-tyyppisten oluiden brittiläinen alahaara. Alet ovat pintahiivaoluita kun taas lagerit ovat pohjahiivaoluita. Porterit duunataan paahdetuista maltaista ja ovat yleensä alkoholipitoisuudeltaan korkeita. | |
| vapaa kuvaus | Sinebrychoffin Porterissa on huomattavan hämy takaetiketti. Kyseessä on puhtaasti jenkkilän vientiin tehty tuote ja fläbästä löytyy paikallisten vaatimukset täyttävät pelottelut. Hauskana yksityiskohtana viimeisillä riveillä on lista osavaltioista, joissa pullosta saa pantin, yleensä 10c. Hämyä on myös, että kyseessä on brittiläistä alkuperää oleva juomatyyppi, jota tehdään suomessa ja viedään jenkkeihin. Juoman kaataminen lasiin tuottaa vaahtoa, jonka voi kuvasta huomata varsin selvästi. Paahteisuus ja kitkeryys ovat ensimmäiset tuntemukset, jotka seuraavat juoman tunkeutumisesta suuhun. Jälkimaku on aluksi humalasta kitkerä, mutta muuttuu nopeasti leveän maltaiseksi, joka onkin Porterin paras ominaisuus. Omaan suuhuni kitkeryys on hieman liian hapokasta tasoa. | |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [ ] EI [X] | |
| Tähdet: | ** |
perjantai 4. joulukuuta 2009
H4 - Red Top Wild Strawberry

| Tilavuus | 27,5 cl | |
| Alkoholi | 5,5% | |
| Maa | Suomi | |
| Taustat / historia | Hiilihapotettu vesi, sokeri, etanoli, happo (sitruunahappo), väriaine (antosyaani E163), mansikkaaromi (etiketissä ilman väliviivaa), säilöntäaine (kaliumsorbaatti E202). | |
| Vapaa kuvaus | Vaikka olin jo aiemmin päivällä avannut kääreet ja tiesin mitä oli tulossa, mutta silti, kun avasin jääkaapin oven minut valtasi masennus; tuoko pitäisi nyt juoda? Valitettavasti. Mansikkaaromihan on siitä hieno aromi, että se muistuttaa kaikista vähiten sitä mitä se yrittää muistuttaa. Jopa niin vähän että monesti jos ei tietäisi nauttivansa mansikkaaromatisoitua tuotetta ei sitä voisi edes arvata. Sen verran väkeviä ovat mansikkaaromit. Sen lisäksihän tuotteesta löytyy muun muassa aina raikasta etanolia sekä väri- ja säilöntäainetta. Sulkekaa silmänne ja kuvitelkaa maku edellisen pohjalta. Juuri siltä tämä maistuu. | |
| Ostaisin itse: | KYLLÄ [ ] EI TODELLAKAAN [X] | |
| Tähdet: | * |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









