maanantai 25. joulukuuta 2017

torstai 26. tammikuuta 2017

J-Bonus - Dorada Roja


Tammikuiseen Suomeen lämpöä tuo punainen lager Kanariansaarilta. Pahoittelut valaistuksen aiheuttamista ongelmista...

perjantai 6. tammikuuta 2017

T-Bonus - Tropical

Tilavuus: 0,33 l
Alkoholi: 4,7 %
Valmistusmaa: Espanja
Taustat / historia: Superyllätyssektori eli lisäluukku ja mitä näitä nyt onkaan, eli kyseessä on osa Hegen Koirasaarten adventtiseikkailun ryöstösaalista. Todella vaikea löytää mistään mitään kunnon infoa, jos ei osaa espanjaa.. Tuotesivuilta löytyi tällainen hienosti Google Translaten avulla käännetty mainoslause:
"Niille, jotka nauttivat eniten päivä. Täällä tuotamme ... nauttia siitä täällä!"

The Compañía Cervecera de Canarias (CCC) is a brewery based in Santa Cruz de Tenerife that was founded in 1939 when it started to make a beer that is today called Dorada. 
In 1994 it merged with the Sociedad Industrial Canaria (Sical) based in Las Palmas de Gran Canaria, which traced it roots back to the La Tropical brewery founded in 1924.  
The opening in 1960 of the Barranco Seco factory in Las Palmas was the beginning of the expansion of the company, becoming the leading company producing beers in the Canaries and one of the largest local businesses. Its product name was Tropical, which continues to be marketed.  
Today the company is part of the international group AB InBev, following the successful merger between SAB Miller and AB InBev.
Vapaa kuvaus: Tölkistä putkahti keskinkertaisella vaahdolla varustettua todella vaalean kusenkeltaista herkkua, jonka tuoksu toi heti loivalla tavalla mieleen San Miguelin. Samoin ensipuraisu, jonka jälkeen maku muuttui aika tympeän oloiseksi etenkin loppua kohden. Joisin ehkä jossain rantsussa kylmänä. Jäillä. Ja pillillä.
Ostaisin itse:KYLLÄ [ ] EI [X] 
Tähdet:**

perjantai 30. joulukuuta 2016

H21-22 - Paulaner Hefe-Weißbier





Tilavuus: 0,5 l
Alkoholi: 5,5%
Valmistusmaa: Saksa
Taustat / historia: 1634. Varsin messevän vuosiluku on saatu Munchenin kaupunginvaltuustolle osoitetusta kirjeestä, jossa yksityiset panomiehet harmittelevat kuinka munkkien nopeatahtisen nussinnan vuoksi he vievät markkinoita normaaleilta khuolevaisilta. Varsin perinteiset perinteet siis. Ai niin, Paulaner on muuten Saksan ykkösmerkki (lähde www.paulaner.com)

Vapaa kuvaus: Lasiin loiskahtaessa vaahtoa nousee kiitettävästi, jopa niin paljon, että janoinen juoja ei pääse heti kunnolla hörppäämään. Hefe on ilmeisesti jäänyt joulukiireissä panimomestarilta suodattamatta, mutta tällainen "pilvinen" karaktääri sopii talvella nautittavaan vehnäööliin aivan mainiosti. Se tekee mausta täyteläisemmän ja värikään ei ole niin sellainen... keltainen. Tarkka juoja voi havaita vivahteita mangosta ja ananaksesta. Itse en tosin ole niin tarkka juoja. Ehkä se perinteinen aavistus Mongozoa eli banaania. Hefe on yksinkertaisesti mahtava olut, varmaankin aika pitkälti suodattamattomuuden ansiosta, joka tuo hyvää tvistiä kehiin. Siitähän me tykättiin kyllä. Tehoja on sen verran, että Suomessa on pakko mennä Alkoon saadakseen tätä jumalten juomaa. Ehkä jonain päivänä asiat ovat vielä paremmin.

Nautin tätä perinteisen joulunajanelokuvan aikana, joka on tässä tapauksessa Vain kuolleen ruumiini yli (eng. Die Hard). Se on saavuttanut niin suurta suosiota tämän blogin taustajoukoissa, että voidaan oikeastaan sanoa, että John McTiernanin teos on Alcocalin virallinen joulupätkä. Heittäkää siis Tiernapojat roskiin ja ottakaa McTiernanin teos sydämmeenne.

Ostaisin itse:Kyllä [X] Ei [ ] 
Tähdet:*****


torstai 29. joulukuuta 2016

T19-20 - La Chouette

Tilavuus: 0,33 l
Alkoholi: 4,5 %
Valmistusmaa: Ranska
Taustat / historia: « La Chouette » – which means “The Owl” in French – refers to the surprising bond between the night bird and French cider.
Traditionally, many farmers in the North-West of France made their own cider with apples from their orchards. In fact, cider was made in barns where owls could often be seen dwelling under the roof.
Thus « La Chouette » has always looked after French cider!


Silver Medal for La Chouette @ Asia Beer Awards 2016 – June 22, 2016 La Chouette was awarded the 2nd best cider in Asia!
Vapaa kuvaus: Uijui, ns. ranesidukka! Mätä omena ja mitä näitä luonnehdintoja näistä nyt olikaan.. Lafkan sivuilla hehkutetaan kilvan omenoita ja pöllöjä ja jälleen kerran omenoita (tietty ranskalaisia) ja sitä, kuinka hienoa, puhdasta sekä ihanaa kaikki onkaan siellä Normandiassa. Tuotteeseen on käytetty pelkkää 100 % omenamehua, eikä siihen ole lisätty sokeria. No, en kyllä uskoisi, sillä oli omaan makuuni liian makeaa. Muuten ihan hyvää, lievä mädän maku sieltä tunki silleen mukavalla tavalla. Joo, liian makea.
Ostaisin itse:KYLLÄ [ ] EI [X] 
Tähdet:**½

T17-18 - Fuller's London Black Cab Stout

Taulu ja pullo eivät liity millään tavalla toisiinsa.
Tilavuus: 0,5 l
Alkoholi: 4,5 %
Valmistusmaa: Englanti
Taustat / historia: Brewed with the knowledge of London’s oldest family brewer, Fuller’s Black Cab is a rich, dark stout that transports you to a time gone by. London was famous for stouts in the 19th century - and we’re on a journey to make that the case again.

Cape Town Festival of Beer -  Best Dark Beer, 2016
Vapaa kuvaus: Yllättävän niukkavaahtoinen sekä -tuoksuinen tapaus.. Mutta muuten aika mainiota tavaraa, nimittäin maku ei ole liian (vaan juuri sopivan) makea, ja jännän viipyilevällä tavalla salmiakkilakritsimaisen pehmeä.
Ostaisin itse:KYLLÄ [X] EI [ ] 
Tähdet:***½

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

T15-16 - Vallilan Panimo Kyyneleet


Kolmannen silmän kyyneleet.
Yhteistyössä jonkin Eevil Stöön kanssa.


Tilavuus: 0,33 l
Alkoholi: 4,7 %
Valmistusmaa: Suomi
Taustat / historia: Oli vuosi 1931 ja muuan Waldemar Richard Brüning päätti perustaa panimon Helsingin Vallilaan. Vielä voimassa ollut kieltolaki kuitenkin vaikeutti jakelua siinä määrin, että tuotanto jouduttiin ajamaan alas vielä samana vuonna. Herra Brüning päätti keskittyä marjamehuihin. 
 Nyt, 85 vuoden tauon jälkeen, herra Brüningin perintöä jatketaan. Miljöönä Orionin vanha lääketehdas Vallilan ylängöllä. Olutta pienpanimoskenessä; urbaanilla fiiliksellä, tieteellisin menetelmin. 

Kyseisen panimon Metsänen Brown Ale herätti itsessäni jonkinlaisia tuntemuksia kesällä 2016 jossain olutfestareilla ihan tuossa ytimessä. Tämän Kyyneleet-pullon etiketissä mm. tuijottava silmä herätti erilaisuudellaan lähinnä mielenkiintoa kyseistä tuotetta kohtaan, mutta maininnat jostain Eevil Stööstä ja kolmannesta silmästä herättivät pelkästään kauhua. Tämä on sitä urbaania yhteisöllisyyttä.
http://www.rumba.fi/uutiset/kolmannen-silman-kyyneleet-pullotettu-eevil-stoolle-oma-olut/ 
Vapaa kuvaus: Ei se ollutkaan niin paha, ei pidä lähteä tuomitsemaan pelkkien ennakkoluulojen perusteella. Periaatteessa sellainen mukavan maltainen, mutta omaan makuun vähän liian kitkerä. Kaadoin epähuomiossa kaikki kurat pullon pohjalta lasiin itse tavaran mukana, en tiedä olisiko pitänyt tehdä toisin, mutta tuskin se olisi vaikuttanut itse makuun mitenkään oleellisesti. Urbaanin keskikastin voittaja?
Ostaisin itse:KYLLÄ [ ] EI [X] 
Tähdet:**





T13-14 - Stadin Panimo American Red Wheat Ale


 
Tilavuus: 0,33 l
Alkoholi: 4,5 %
Valmistusmaa: Suomi
Taustat / historia: Sta­din Pani­mon aro­mi­hu­ma­loin­ti­pro­sessi on eri­koi­nen. Pani­mossa käy­te­tään aro­mi­hu­ma­la­kä­pyjä, jotka kuu­ma­vier­re­hu­ma­loi­daan hopback-astiassa ennen pää­käy­mistä. Kaikki oluet teh­dään tällä mene­tel­mällä ja sen seu­rauk­sena niistä saa­daan hyvin aro­mi­rik­kaita. Käy­tämme myös moni­puo­li­sesti mal­taita, josta esi­merk­keinä ovat ruis– ja veh­nä­oluemme. Kai­ken lisäksi oluemme poik­kea­vat val­ta­vir­rasta, sillä ne ovat kaikki lisä­ai­neet­to­mia, pas­tö­roi­mat­to­mia ja suo­dat­ta­mat­to­mia ja lähes aina täys­mal­las­tuot­teita. Run­sas huma­lointi ja pul­lo­käy­vyys lisää­vät pas­tö­roi­mat­to­man oluen myyntiaikaa.
Vapaa kuvaus: Tuoksu oli aluksi hieman pelottava, koska pelkäsin tuota humalointia.. Huoli oli kuitenkin täysin aiheeton, sillä alun jälkeen siihen tottui. Ei siis mitenkään överihumaloitu. Etenkin esipuraisu ja perusmaku on raikas ja sitruksinen. Jälkimaussa on mukavasti luonnetta. Ehkä kuitenkin kokonaisuutena vähän jotenkin tunkkainen.
Ostaisin itse:KYLLÄ [X] EI [ ] 
Tähdet:***

tiistai 27. joulukuuta 2016

H11-12 Stadin Panimo Belle Saison D´hiver

Tilavuus: 33 cl
Alkoholi: 6,5%
Valmistusmaa: Suvilahti, Suomi
Taustat / historia: Panimon sivuilta ei mitään tietoa tästä juomasta volttien yms. lisäksi saa, joten en lähde keksimään niitä itsekään.

Vapaa kuvaus: Kakkosluukusta esiin putkahti ensi kertaa juoma, jonka pintapuolisella tarkastuksella en pässyt selvyyteen sisällöstä. Etukannessa seisova printti saati kuvitus ei antanut juurikaan viitteitä päihteen luonteesta. Sanan "saison" ensimmäinen mielleyhtymä vie ranskalaisten siiderien maailmaan ja patongin katkuista alkuperää tukee myös tekstin yleinen asu. Olisiko tässä Stadin Panimon panema ranskalaistyylinen maakellarilta haiskahtava siideri? Katseen kääntäminen takakanteen vesittää teorian sillä tuote sisältää ohraa. Se onkin ainoa vihje päihteen luonteesta, jonka takakannesta saa. Muuten papyrus on täytetty panimosta kertovalla tarinalla. Prosessin parhaaseen osaan eli sisätutkimukseen siirtyminen tapahtuu siis lähestulkoon täysin sokaistuneessa tilassa, mutta turvallisesti ilman vaaraa sairaalareissusta. Silmämääräinen liemen tarkastelu pakottaa lainaamaan Jampan Peroni-luukkua: "niukka vaahto ja kusenkeltainen väri", mutta lisäksi huomattavan samea väri. Kielen maku- ja tuntotapit lähettävät aivoihin seuraavia havaintoja: pirtsakka hiilihappo, kevyt ja raikas yleisolemus sekä hieman happamuutta ja enemmän luonnetta kuin rantulagerissa. Tätä voisin sanoa myös kuivaksi, jota Stallhagenin edellinen luukku ei lupauksista huolimatta ollut. Kuusi volttia varmaankin leikkaa juomaa kuivempaan suuntaan. Saisonin syöttäminen Altavistaan paljastaa termin tarkoittavan pintahiivaolutta ja siitä minä näköjään pidän!

P.S.
Sillivoileivän kanssa en näin kevyttä juomaa suosittele
Ostaisin itse:Kyllä [X] Ei [ ] 
Tähdet:****

perjantai 23. joulukuuta 2016

tiistai 20. joulukuuta 2016

H9-10 - Stallhagen Brewdolf the Reinbeer



Tilavuus: 33 cl
Alkoholi: 6%
Valmistusmaa: Ahvenanmaa
Taustat / historia: Ahvenanmaalainen Stallhagen onkin jo kovin tuttu blogin runsaalle lukijakunnalle ja nyt onkin ajankohtaisuutisien aika. Panimolla oli meneillään osakeanti vuoden loppuun, mutta kaikki osakkeet ovatkin jo menneet kaupaksi ja anti sitä myöten sulkeutunut. He kertovat homman olevan kovassa nousussa ja sitä tietoa tukee tämänkin blogin statistiikka jossa Stallhagenin käyrät ovat nousussa 45 asteen kulmassa.

Mainosmiehet eivät ole tällä kertaa pistäneet parasta vuosilukuja keksiessään vaan aika ja energia on kulunut scrabblea pelatessa ja sen myötä tämän oluen nimikin on hioutunut näppärän hassuksi.

Vapaa kuvaus: Buenas dias! Samaan tapaan kuin Y-miehen kulttimainetta nauttivassa "pizataxin pizza" -videossa kohtaavat maailman parhaat valtiot ameriikka ja suomi, kohtaavat tässä kalenterin luukussa maailman parhaat saaristot eli ahvenanmaan ja afrikan saaristot. Hi five! Kuten kuvista voi varsin helposti havaita, syöksyy tämä luukku vastaanottimiin suoraan Gran Canarian lämmöstä, jota myös juomisen erikoismies Irwin käytti tukikohtanaan.

Takakannessa todetaan jotain sen tapaista, että kyseessä olisi mitä kovimman luokan janojuoma. Väite on varsin helppo koeponnistaa koska jano on yltynyt auringon paahteessa jo 13 päivää. Heti ensikulauksella on selvää, että tämä pullo kourassa ei syöksytä Kari Grandina pelastamaan janoisia pinteestä. Kyseessä on jonkin sorttinen ale eikä se ole mitenkään kuiva vaikka sitä yllättäen sellaiseksi takakannessa mainostetaan. Voltteja on kunnioitettavat yksi... kaksi... kuusi... jotain sellaista ja aleille tyypillinen katkeruus on myös läsnä, mutta ei liikaa. Näillä spekseillä ei tosiaan janojuomasta voi puhua, mutta ei anneta sen häiritä nautintoa. Juoman väri on kauniin kullanruskea jota jargonia jauhavat elitistit kutsunevat amberiksi. Sanotaan siis että kyseessä on amber ale. Maku on limakalvoja hellivän pehmeä, ei makea, josta varmaan tulee mainita "kuiva" sekä sopivan tumma. Varsin mukavaa lientä, jossa ei rapeat voltitkaan tunnu. Jään innolla odottamaan mitä seuraava luukku tuo jo kuivuneille ikenille tullessaan.

Algomas?SI [X] NO [ ] 
Tähdet:*****

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

J7-8 - Slope Style Winter IPA




Tilavuus: 12 FL. OZ. (355 ML)
Alkoholi: 6,4% BY VOL.
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Taustat / historia: Etiketin kuva ei luvannut hyvää… Ei tällä mitään historiaa ole. Kuinka väärässä taas olinkaan.

Kun saavuin valmistajan sivuille, löysin seuraavan tekstin: ”Vuonna 1979 kaksi Coloradon yliopiston professoria vastaanottivat Yhdysvaltain 43. panoluvan. Näin syntyi Boulder Beer Company, Coloradon ensimmäinen käsityöläispanimo. Alkuperäinen panimo sijaitsi pienellä maatilalla vähän Boulderista koilliseen. Panotila oli pienessä aitassa, jossa majoittui myös pari pukkia.”



Vapaa kuvaus: Kun näin pullon etiketin, yllätyin. Olinhan vasta vähän aikaa sitten ollut Boulderissa, tässä Yhdysvaltain seuraavassa silikonilaaksossa. Sieltä Suomeen tuli myös eräs pahamaineinen pölynimurikauppias.

Hauskahko tuoksu hyppää kimppuun. Hiukan pistävä maku, mutta tässä on kuitenkin luonnetta.

Oikeastaan tässä on hyvin jännä maku, vähän kitkeräkin. En ole aivan varma onko se positiivinen vai negatiivinen… mutta kyllä tämä ihan hyvin upposi. Sitä paremmin, mitä enemmän juoma lämpeni, niin kuin usein käy. Miksiköhän tämän nimi on Slope Style Winter IPA??

Kalenteri oli osaltani tässä. Viime vuonna olisin ollut puolessa välissä. Joskus edessä olisi ollut vielä 20 luukkua… Tack!

Ostaisin itse:KYLLÄ [X] EI [ ] 
Tähdet:***½

J5-6 - Trappistes Rochefort 10


Taustalla olevassa kalenterissa on hämmentävät 25 luukkua.


Tilavuus: 33 cl
Alkoholi: 11,3% vol.
Valmistusmaa: Belgia
Taustat / historia: Tutkin pulloa ja etsin ”vähintään kolminumeroisia vuosilukuja, joita voi pulloissa esiintyä vaikka panimo olisi käynnistetty viikko sitten”. Ei löytynyt, paitsi että löytyi sittenkin. Juoman parasta ennen on 09.08.2021 13:55:07. Pitää siis olla tarkkana.

Noh, googlasin panimon. Hämmennyin, kun sille löytyi suomalaiset Wikipedia-sivut. Panimo on perustettu 1595. Että näin.

Vapaa kuvaus: Jos edellinen juoma jätti vähän toiveita väkevämpään makuun, niin nyt saunan jälkeen tarvitsin vähän keskikastinvoittajaa. Avasin luukuun näin ensimmäisenä tekstin cerveza. Aah kevyttä kamaa. Sitten silmilleni paukkasi teksti Trappistes Rochefort… ja huh jäätävät prosentit 11,3%. Vähän pelottaa.

Pullo auki. Ensi puraisu oli aika väkevä: Iho meni ihan kananlihalle. Ei saatana. Tämä on varmasti todella laadukasta, mutta aivan liian vahvaa. Maku itsessään on hyvä. Pitäisi kyllä vähän treenata ennen kuin tästä rupeaa tykkäämään.

Juotuani vähän lisää rupesin selvästi nauttimaan juomasta. Loppujen lopuksi aika helppoa juotavaa. Tontut Belgiasta ovat onnistuneet jälleen!

Ostaisin itse:KYLLÄ [X] EI [ ] 
Tähdet:****½

J3-4 - Saaremaa Vodka Frizzer RED RHUBARB




Tilavuus: 275 ml
Alkoholi: 5% vol
Valmistusmaa: Viro
Taustat / historia: Saaremaa Vodka Frizzer RED RHUBARB on kõrgekvaliteediline gaseeritud kokteiljook, mis on valmistatud Saaremaa Vodka kvaliteetviinast, puhtast ja kirkast karboniseeritud veest ning looduslikest laimi, sidruni ning punasesõstra ja rabarberi maitse- ja lõhnakontsentraatidest.

Vapaa kuvaus: Ha haa. Avasin toisen luukun hyvillä mielin. Koska luukussa oli voimakkaat teipit, avasin sen pohjasta. Näin hauskan värin. Kun sain luukun kokonaan auki järkytyin. Aaaargh. Vaaleanpunainen esanssilitku. Raparperi (josta sinänsä kyllä tykkään, mutta jonka soveltuvuus alkoholijuomiin on hieman kyseenalaista). Jo pullon ulkoasu on järkyttävä ja järkevät votkaturistit osaavat kiertää tämän juoman kaukaa.

Pullo auki ”maailman parhaalla”. Tuoksu on yllättävän raikas. Hmmm. Tässä ei nyt joku täsmää: Tämähän maistuu ”oikealle” raparperille, ei aivan järkyttävän makealle ja oikeastaan tosi hyvälle! Saaremaa vodka ei maistu läpi. Tätä olisin teininä ostanut. Hämmentävä kokemus.

Eihän tätä tietysti voi aikuinen mies juoda, eikä juoma kyllä mitään erityisiä makunystyröitä kutkuttele, mutta siitä huolimatta olen tyytyväinen, että myös tällaista on tullut juotua.

Ostaisin itse:KYLLÄ [ ] EI [X] 
Tähdet:***½

perjantai 9. joulukuuta 2016

J1-2 - Kyyttö Milk Stout



Rakkaat lukijat,

tervetuloa taas alkoholipainotteisen joulukalenterimme pariin. Kuten Hege viime vuonna totesi

kalenterin rajusta perusluonteesta johtuen koskaan ei aiemmin ole kalenteria saatu hoidettua kahtena peräkkäisenä vuotena putkeen. Asiassa on selvästi auttanut nk. kevennetty palvelus eli sen sijaan, että jokaisella olisi 24 pulloa, tulee pullojen yhteismääräksi 24. Tässä tapauksessa kahdeksan pulloa per feissi.
Sanomattakin on siis selvää, että nyt kolmas kerta peräkkäin on jälleen uusi ennätys. Asiassa on selvästi auttanut vielä entisestäänkin kevennetty palvelus: Tällä kertaa pullojen yhteismääräksi tulee vaatimattomat 12 eli neljä pullo per feissi. Kaukaiselta tuntuu nyt vuosi 2007, jolloin arvosteltiin 72 alkoholijuomaa ja yksi koirasäilyke.

Tällä kertaa Jamppa osti juomat Hegelle, Hege Stindelle ja Stinde Jampalle.

Nauttikaa, jos voitte!

Jamppa




Tilavuus: 330 ML
Alkoholi: 5,3% VOL
Valmistusmaa: Suomi
Taustat / historia: Oluen puolesta, tylsyyttä vastaan. EST 2013. www.panimohiisi.fi/panimo/

Vapaa kuvaus: Stinde ei ollut numeroinut luukkuja, joten nappasin summittain yhden. Sisältä paljastui pahaenteinen etiketti: Kyyttö Milk Stout.

Takaetiketti oli jo sellaisenaan aivan AlcoCal-materiaalia:

Suoraan sieluusi tapittava tummakylkinen sarvipää saattaa vaikuttaa uhkaavalta. Huoli pois. Kyyttö on lempeän lauhkea laidunmaiden asukki. Suklaisen paahtomaltainen, lakritsijuurella ja laktoosilla liennytetty Milk Stout. Nauti viilennettynä sellaisenaan seurustelun lomassa, jälkiruokana tai suklaisten jälkiruokien kanssa. Kireitä hermoja rentouttamaan yhdessä My Morning Jacketin kanssa. Suodattamaton, pastöroimaton, lisä- ja säilöntäaineeton. Ainesosat: Vesi, ohramallas, laktoosi, humala lakritsijuuri, hiiva.
Cool. Ei kun kimppuun. Miellyttävä tuoksu, miellyttävä maku. Vähän mämmimäinen. Olen maistavinani lakritsin, mutta en tiedä olisinko maistanut, jos en olisi tiennyt. Laktoosista en tiedä mitään. Onneksi ei ole laktoosi-intoleranssia. Juotuani hiukan lisää juoma rupeaa vähän tökkimään. Tämä on ehkä juomatyypin, ei kyseisen yksilön ominaisuus. Jälkkärinä tätä voisi juoda yhden, mutta ei enempää.

Ostaisin itse:KYLLÄ [X] EI [X] 
Tähdet:***

maanantai 7. maaliskuuta 2016

J24 - Stallhagen Historic Beer 1843

AlcoCalin historian ensimmäinen vlogaus!

tiistai 1. maaliskuuta 2016

H23 - Stallhagen Historic Beer 1843





Tilavuus: 375 ml
Alkoholi: 4,5%
Valmistusmaa: Ahvenanmaa
Taustat / historia: Syvyyksistä nousi ns. hämyolut, jonka Lobusteri tuossa 22.12.2015 ehtikin jo taustoittaa. Nyt on taas eeppistä taustatarinaa ja mainospuheet kohdillaan ja siitä minä nautin!

Vapaa kuvaus: Nesteen silmämääräinen tarkastelu paljasti sen hieman sameaksi tai vaihtoehtoisesti olin itse vain hieman kalvosilmäinen nautintahetkellä, josta onkin vierähtänyt jo parisen kuukautta. Juomaa ei meinannut uskaltaa päästää myllertämään omaan kehoonsa sen sisältämien muinaisten nano-kojeiden eli mikro-organismien johdosta. Ties vaikka noinkin muinainen liemi löisi mahan kuralle pysyvästi. No, ei auttanut kuin rohkaista mielensä ja ottaa suoraan isoa kaatoa. Hörps!

Ensipuraisu vetää vahvasti serpentiinin ja lumisateen maailmaan. Kyseessä on siis simamainen olemus sekä verrattain kesyn oloinen, jopa hieman vetinen maku. Juoma tuo mukanaan kuitenkin myös selkeän kirpakat hapot kun taas jälkimaussa on aistittavissa hentoa hedelmäisyyttä. Kun aataminomena nousee hakemaan herkkuja yläkerrasta ovat vaatimattomat humalat tässä juomassa tapissa. Tarkkana siinä kohdassa sitten! Historic Beer 1843 ei ole todellakaan minkään mausteisen nagamorich-mätön kyytipoika vaan herkkää lientä, jota pitää maistella kaikki aistit äärimilleen viritettynä, että siitä saa mitään irti. Ns. "kovempaa kamaa" etsivien kannattaa suunnata purjeet kohti Sorkkaa tai muita hyviä apajia. Pullon pohjan lähestyessä olen havaitsevinani maun kehittyvän vivahteikkaampaan ja maukkaampaan suuntaan, jonka mainospuheista suggeroituna laitan oitis mikro-orkkujen piikkiin. Happea saadessaan ne varmasti aktivoituvat ja ryhtyvät salamyhkäiseen työhönsä. Ottaen huomioon että kyseessä on nk. hämyolut yllättää tämä historiikki iloisesti. Kiitos siitä Tumelle!

Ostaisin itse:KYLLÄ [X] EI [ ] 
Tähdet:***½


Video lisätty 8.7.2016:

tiistai 22. joulukuuta 2015

L22 - Stallhagen Historic Beer 1843


Tilavuus: 37,5cl
Alkoholi: 4,5%
Valmistusmaa: Suomi
Taustat / historia: Viimeisestä luukusta kuoriutuu esiin varsinainen yllätys, replikanttiolut! Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään Roy Batty-henkinen sci-fi -tuote, vaan historian hämäristä ponnistava "spontaanihiiva käymisellä tuotettu" olut. Mielenkiintoista.

Juomaa panee käsin ahvenanmaalainen Stallhagen-panimo, jonka hieman väsyneen oloisilla nettisivuilla kerrotaan juomasta muun muassa seuraavaa:

Stallhagen Historic Beer 1843 on autenttinen rekonstruktio maailman vanhimmasta säilyneestä oluesta. Sukeltajat nostivat Ahvenanmaan saaristossa 1800-luvun alussa uponneesta laivahylystä olutpulloja ja shampanjaa kesällä 2010. Tieteellisten analyysien perusteella Stallhagen on onnistunut avaamaan muinaisen reseptin salat ja valmistuttanut 170 vuotta vanhasta oluesta tuoreen version.

Lisäksi sivuilla paljastetaan oluen sisältävän raaka-aineinaan mallasta, vehnää sekä mikro-organismeja, joita ei normaalisti nykyisistä oluista löydy. Noniin.

Luukun (Hege ja Jamppa saavat nautittavakseen saman tuotteen) on sponsoroinut merenkävijä Tume. Kiitokset tästä panoksesta hänelle.
Vapaa kuvaus: Korkki lupsahtaa auki ja nenä työntyy pullon suuaukolle kahmimaan sisäänsä aromeja. Ensimmäinen assosiaatio on etäisesti simaa muistuttava, makea tuoksu. Maistetaan.
Tykkään.
Juoma on pehmeää, maltillisen aromikasta, kevyen hapokasta ja etäisesti makeaa - ei kovin jännittävän makuista, mutta miellyttävää niellä. Se näyttää ja maistuu sakealta - varmaan ne mikro-organismit - mutta tunnelma on silti raikas.
Tämä ei ole mitään rannikoita raiskaavien merirosvojen sahtia, vaan uljaiden amiraalien juomaa. Kyllä ennen oli kaikki paremmin. 
Ostaisin itse:KYLLÄ [X] EI [ ] 
Tähdet:****

maanantai 21. joulukuuta 2015

L21 - Iisalmi Pale Ale



Tilavuus: 0,5 L
Alkoholi: 4,7%
Valmistusmaa: Suomi
Taustat / historia: Juomaa tuottelee OLVI, tämä kaikkien janoisten sankari, jonka kaikki suomalaiset varmasti tuntevat aivan riittävän hyvin. Sivuillaan laitos myöntää, että kyseessä on sen historian ensimmäinen pintahiivatuote. Kirjainyhdistelmä IPA tuo tietysti mieleen luukusta kahdeksan kirkuneen Aarnin, joka nujersi kitkerällä otteellaan allekirjoittaneen lähes täysin. Pelkään pahoin, että samaa on luvassa tälläkin kertaa.
Vapaa kuvaus: Tölkki rohkeasti auki ja nielemään! Jälleen kerran kitalakeen iskee tämä inha kitkerän katkera maku, joka muistuttaa etäisesti tunnelmaa, joka syntyy greipin kuoria ja tuoreita havuja pureskellessa. Silti maku ei voimakkuudessaan ole erityisen raikas, vaan lähinnä metallinen. Jälkimaku tuntuu suussa inhottavan pistävänä vielä pitkään kulauksen jälkeen. En arvosta. Otetaas taas se lasku, kiitos! 
Ostaisin itse:KYLLÄ [] EI [X ] 
Tähdet:**

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

J20 - Westons Old Rosie Cloudy Cider

Stinde pääsi myös tämän vuoden joulukalenteriin mukaan. Huomattava kontribuutio!
Tilavuus: 0,33 l
Alkoholi: 7,3 t-%
Valmistusmaa: Englanti
Taustat / historia: Etiketti ja Wikipedia tietävät kertoa, että ’Old Rosie’ oli alunperin Westonssien steam roller eli höyryjyrä. Koska tämä masiina oli Westonssien perheelle niin kovin rakas he nimesivät cloudy siiderinsä sen kunniaksi. Outo tarina.

Tämä Aveling & Porterin valmistama höyryjyrä ei ole ’Old Rosie’ vaan ’Lady Jane’.

Vapaa kuvaus: Tätä jumalten juomaa olen muutaman kerran maistellut ravintolassa. Lisäksi tämä juoma on ollut aikaisemminkin arvostelun kohteena.

Tiesin siis mitä odottaa. Kun käärin luukun esiin Alcocalin päämajassa ja näin etiketin, niin hymyni nousi korviin. Ah, ihanaa. Hegen ohjeistuksen mukaan sekoitin hiivat juomaan mukaan. Jos olisin avannut luukun itsekseni olisin tehnyt vaarantavat virheen.

Juoma huulille. Hyvää. Vähän samea maku ja olemus — niin kun on tarkoituskin — mutta sanalla sanoen hyvää.Tämä kuuluu ehdottomasti premium siidereiden kärkeen. Juoma soljui kurkkuuni nopeaan tahtiin. En jäänyt juomassa kaipaamaan mitään. Tai ehkä hiilihappoa voisi vähän olla. Nyt ei juuri ollut. Myös voimakkaat voltit yllättivät. En ollut kiinnittänyt niihin aikaisemmin huomiota, mutta en tosin tuntenutkaan niitä arvostelun lomassa. Eli siis pelkää plussaa!

Voisin myös kuvitella, että jos olisin saanut Lobsterin eilisen luukun käsiini, niin olisin kirjoittanut siitä(kin) hyvät arvostelut. Itse pidän kovasti tämän tyylilajin juomista ja ne ovat lähes järjestään saaneet minulta nelisen tähteä.

Hegen sanoin: ”Varsinainen kalenteri oli osaltani tässä ja jäljellä on enää Tumen lahjoittamat luukut. ” Niiden avaaminen jätetään kuitenkin vielä määrittelemättömään ajankohtaan. Tack!

Ostaisin itse:KYLLÄ [X] EI [ ]  
Tähdet:****

lauantai 19. joulukuuta 2015

L19 - Sheppy's Organic Cider


Maistuu ihan virtsalle. - Annika

Tilavuus: 500ml
Alkoholi: 6.0%
Valmistusmaa: Englanti
Taustat / historia: Englantilainen Sheppyn suku on puurtanut maanviljelyn ja siiderin valmistuksen parissa yli 200 vuoden ajan. Jälleen olemme siis perinteiden ja pitkään hiottujen taitojen äärellä. Pullon etiketeissä ja tuotetta valmistavan laitoksen sivuilla toistellaankin sanoja kuten traditio, sukupolvet, orgaaninen ja laatu lukemattomia kertoja. Ainakin he siis itse ovat vaikuttuneita valmistamastaan juomasta. Juoma soveltuu myös vegetaristeille. Hyvä.

Kuten edellisen luukun yhteydessä tuli todettua, on oma suhtautumiseni siidereihin ongelmallinen. Kaivettuani tämän pullon esiin käärinliinoistaan, tunnelmat vaihtelivat surullisen huvittuneen ja korvia huumaavan pettymyksen välimaastossa. Ei se mitään. Mennään taas.

Vapaa kuvaus: Jo kuudes korkki napsahtaa irti tämän ensikertalaisen käsissä ja sihijuoma poreilee pian suussani. Ensivaikutelma on jälleen juoman liiallinen kuivuus yhdistettynä näiden orgaanisten siiderien tunkkaisen eltaantuneeseen makuun, joka tuo mieleen lähinnä bioroskiksen. Tässä kohtaa pyysin Annikalta viranomaisapua ja soin hänenkin maistaa tätä tuotetta. "Maistuu ihan virtsalle. Haisee vähän pöntölle", oli vaimoni täysin vilpitön ja provosoimaton arvio. En tiedä, mistä hänen kokemuksensa virtsan mausta on peräisin.

Pullon etiketissä juomaa arvioidaan muun muassa herkullisen raikkaaksi (huomaa jyrkkä kontrasti yllä esitettyyn arvioon), jota tämä ei missään nimessä ole. Tämän tyyliset siiderit ovat maultaan nimenomaan kaikenlaisen raikkauden vastakohtia. Mutta jotta arvio ei menisi täysin epäreiluksi tylytykseksi, todetaan että pullo näyttää ihan kivalta ja neste on voimakasta ja sitä on riittävästi. Juoman lähestyessä loppuaan voi päässään tuntea kaikin puolin mukavan pöhinän, joka luo uskoa allekirjoittaneen kahteen jäljellä olevaan luukkuun.  
Ostaisin itse:KYLLÄ [] EI [X ] 
Tähdet:**

J18 - Laitilan Gini Long Drink


Tilavuus: 0,33 l
Alkoholi: 6 t-%
Valmistusmaa: Suomi
Taustat / historia: Toimikoon seuraava City-lehden artikkeli tämän juoman taustoina:

LAITILAN UUTUUSLONKERO ON LIIAN VAHVA RAVINTOLAAN - JÄRKI KÄTEEN
Kiitos Suomen käsittämättömän alkoholilain, Laitilan uutta kuuden prosentin vahvuista lonkeroa saisi myydä ravintolassa enintään 8 cl kerrallaan.

Vapaa kuvaus: 

Herra Hakkaraisen saatua Masa Marsun nukkumaan oli aika avata luukku.

Luukusta kääriytyi Laitilan Gini lonkero. Ensiksi silmille hyppäsivät juoman tilavuusprosentit, joita oli kaikkiaan kuusi. Elämän A ja O. Välissä L ja K. Tämä juoma on siis selvästi Alkosta. Toiseksi aloin miettimään kaupan ”lonkeroita”, jotka ovat pääsääntöisesti aivan kauheita tekeleitä. Onko tämä siis lutaa vai gutaa? Tässä on kuitenkin käytetty giniä (London Dry Gin) ja prosentit ovat suuremmat kuin Hartwallin vastaavassa (5,5%). Lupaavaa siis.

Oikea gini, oikea tuoksu. Todella hyvää. Siis oikeasti aivan eri kamaa kuin  kaupan hävityt lonkerot, jotka eivät ole giniä nähneetkään. Maku on pehmeämpi kuin Harwallin ”alkuperäisessä”. Ehkä hieman limonadimainen, mutta en antanut sen häiritä. Todetaan, että Iolandan kommentti oli ”vähemmän makea ja vähemmän limumaimen.” Maistettuani uudestaan saatan osin olla samaa mieltä. Plussana myös, että gini oikeasti maistui.

Eihän tätä tietenkään voi tähän mestariteokseen verrata, mutta ehkä ei ole tarkoituskaan. Tämä on kuitenkin lajissaan hieno yksilö. Ostaisin itse ja suosittelen samaa muillekin!

Ostaisin itse:KYLLÄ [X] EI [ ]  
Tähdet:****

perjantai 18. joulukuuta 2015

L17 - Oiva kuiva luomu omenasiideri


 

Tilavuus: 33cl
Alkoholi: 5,2%
Valmistusmaa: Suomi
Taustat / historia:
"Laitilan Oiva kuiva luomu omenasiideri on aitoa omenaa, sillä mehupitoisuus on hämmästyttävät 105 %.

Yhden siiderilitran valmistamiseen on käytetty 12 kokonaista ja yksi haukattu punaposkinen omena. Oiva kuiva luomu omenasiiderin huumaava raikkaus tuottaa nautiskelijalleen miellyttävän elämyksen kerta toisensa jälkeen. Kesän ehdoton suosikki, joka varmistaa auringonpaisteen jatkumisen keskiyöhön saakka.

Sopii loistavasti seurustelujuomaksi tai ruokapöytään."  
T: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas 1995-2015

Mehupitoisuus 105%. Olen hämmentynyt jo ennen kuin olen ehtinyt juomaan tätä päihdyttävää nestettä. 
Vapaa kuvaus: Sokka irti ja juoma kurkkuun!
Ensimmäinen assosiaatio on halpa skumppa. Se ei varmaan ole hyvä. Ei ainakaan kunno hyvä.
Alkupohdintojen jälkeen mieleen alkaa nousta myös muistikuvia siideristä, tuosta juomasta, jota en muista juoneeni pitkiin aikoihin. Mahdollisesti vuosiin. Itselleni siideri-nimimerkillä kulkevilla tuotteilla on nykyisin se ongelma, että ne tuppaavat tavallisesti olemaan joko liian makeita, tai, kuten tämä tuote, liian kuivia. Lisäksi erikoismaininnan ansaitsevat siiderit, jotka maistuvat lähinnä kompostilta. Suhteeni siidereihin on siis nykyisin varsin ongelmallinen.

Tämä kyseinen siideri on siis mielestäni aavistuksen liian kuiva. Siinä on kuitenkin mukavan omenamaisen otteensa lisäksi hyvät hapot, voltit ja kiva keveys, joten kyllä tämän loppuun asti juo ilman suurempaa ahdistusta tai irvistelyä. En kuitenkaan tilaa toista. Lasku, kiitos.
Ostaisin itse:KYLLÄ [] EI [X ] 
Tähdet:***

H16 - Brewer´s Special Winter Special





Tilavuus: 330 ml
Alkoholi: 4,7%
Valmistusmaa: Suomi
Taustat / historia: Saimaan panimon lokaatio voidaan jäljittää hyvin helposti pulloa pyöräyttämällä Päämaja-kaupunkiin eli Mikkeliin. Tehdas sylkeekin linjastolta Marsalkka-olutta, jota on nykyään saatavilla pienistäkin kaupoista, kiitos Hartwallin kanssa tehdyn jakelusopimuksen. Wiki tiesi jännästi kertoa, että kun YLE:n masinoima "musta marsalkka" gate oli päällä oli oluissa selvä myyntipiikki. Marsalkkaa on arvioitu kalenterissakin kahden asijantuntijan voimalla vuonna 2007. Panimo on pannut myös munkitkin panemaan ja näin on syntynyt maailman ainoa ortodoksiluostariolut. Vahvuus on 7,5% eli jos he ovat yhtään samoilla linjoilla Belgialaisten virkaveljiensä kanssa on kyseessä erikoistilaisuuksiin, kuten uusien alttaripoikien saapumiseen, suunnattu juhlaolut.
Vapaa kuvaus: Pullo oli niin kovin jouluisen ja spekiaalin oloinen, että intouduin hieman ehostamaan sitä kuvaa varten. Jano on perjantaina kova eikä mennyt kauaa kuin korkki oli kammettu pois sijoiltaan. Ensihenkoset saavat silmät laajenemaan kertaheitosta. Tuoksu on todella villi; päällimmäisenä on lakritsi ja anis. WTF?! Rupesin maanisesti tihrustamaan etikettiä ja sieltä löytyikin varsin mittava lista käytetyistä raaka-ainesta. Häkeltyneenä rupesin imemään juomaa sisuksiini. Maku on hämmentävä kuin Pekka Airaksisen säveltaide, joka sattumalta juuri soi taustalla. Karvautta, lakua, paahteisuutta, hedelmää, mausteita... Suhteellisen skitsofreenisiä fiiliksiä herää, mutta kyllä tämä on hyvää on. Ohessa on pullosta löytynyt lista, jonka avulla voi kuvitella millainen makujen kavalkadi marssitetaan suuhun tämän oluen myötä:

  • Ainekset: Vesi, ohramallas, vehnämallas, humala, hiiva
  • Humalat: Columbus, Cascade, Chinook
  • Maltaat: Pilsner, Crystal, Chocolate and black
  • Mausteet: Star anise, bitter orange, cardamom, cinnamon
Tätä juodessa heräsi kysymys siitä, että miksi juuri jouluksi tulee kausioluita ja miksi ei ole vaikka mahlalla maustettua juhannuskossua. Nopeastihan se selvisi: jouluun liittyy niin paljon aikaan sidottuja ruokalajeja ja makuja. Tämä jouluoluen makujen kirjo kuvastaa juuri sitä mistä minä joulussa pidän ja arvostan eli yleettömästä ja kohtuuttomasta mässäilystä. Varsinainen kalenteri oli osaltani tässä ja jäljellä on enää Tumen lahjoittamat luukut, jotka ammutaan huomenna yhteislaukauksena kalenterin kerhohuoneella.

P.S.
Vuonna 2007 Marsalkat olivat vielä perusmallisessa kaljapullossa, mutta nykyään ilmeisesti käytetään samaa pullomallia kuin tässä joulupullossakin. Tosin varmaankin Hartwallin mukaantulon jälkeen tölkkien käyttö on lisääntynyt eksponentiaalisesti.
Ostaisin itse:KYLLÄ [X] EI [ ] 
Tähdet:****



Painomoa googlatessa lävähti esiin kuvausauton masentava visio tehtaasta